• Tiedotteet

Vilkkaan puumarkkinavuoden jälkeen alkaa tulevan tuotannonlisäyksen odotus

Maailmantalous kasvaa tänä ja ensi vuonna erittäin nopeasti. Kotitaloudet kuluttavat, yritykset investoivat ja tavara liikkuu maailmalla vauhdilla. Graafisten papereiden kysyntä Euroopassa on piristynyt, mutta koska tuotantokapasiteettia on suljettu, Suomen paperin vienti jatkaa laskuaan. Kartongin ja pitkäkuituisen havusellun kysyntä Euroopassa on vahvaa. Tämän myötä massan keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna selvästi. Vahvan kysynnän myötä sahatavaran keskihinta nousee tänä vuonna jyrkästi, vaikkakin kuukausitasolla vientihinta kääntyy jälkimmäisellä vuosipuoliskolla laskuun. Ensi vuonna sahatavaran vientihinta jatkaa laskuaan, mutta jää edellisvuosia korkeammaksi. 

Erityisesti sahateollisuuden noususuhdanne lisää puunkäyttöä tänä vuonna. Tuontipuun käyttö kasvaa hieman, mutta vahvemmin lisääntyvät kotimaiset hakkuut tänä ja ensi vuonna. Hakkuumäärä jää kuitenkin tänä vuonna selvästi puukauppamäärää pienemmäksi, mikä tarkoittaa sitä, että pystyvarastot metsissä lisääntyvät. Tämä ennakoi osin tulevaa puun tarvetta. Yksityismetsien bruttokantorahat nousevat ensi vuonna yli 2,3 miljardiin euroon ylittäen huippuvuoden 2018 tulomäärän.

Lisää dataa ja kuvioita ennusteesta on luettavissa kalvosarjassa täällä (linkki).

 

Vientimarkkinat		2021e %	2022e %	Puumarkkinat	2021e %	2022e %
Paperi	määrä	-12	-9	Metsäteollisuuden puun käyttö	7	1
	hinta	0	2
Kartonki	määrä	13	5	Markkinahakkuut	9	3
	hinta	0	2
Massa (1)	määrä	7	1	Yksityismetsien puukaupat	38	-2
	hinta	29	-4	Puun nimellishinta (2)
Sahatavara	määrä	11	3	tukki	12	1
	hinta	22	-10	kuitu	6	3
Vaneri	määrä	17	3	Bruttokantorahatulot yksityismetsistä	26	3
	hinta	3	2

1=pääosin sellua, 2=pystykaupat, vuotuinen keskihinta

Metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvavat

Maailmantalous kasvaa tänä ja ensi vuonna erittäin nopeasti. Kotitaloudet kuluttavat, yritykset investoivat ja tavara liikkuu maailmalla vauhdilla, kun koronarajoituksia puretaan. Lisäksi talouspolitiikka on edelleen elvyttävää niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Kasvua hidastavat tuotannon ja kuljetusten pullonkaulat, ja edelleen korona matalan rokotekattavuuden maissa. Nopein kasvun vaihe ajoittuu vuodenvaihteen tienoille, kun rajoituksista on pystytty laajasti luopumaan ja tuotannon pullonkaulat helpottavat. Pahimmat uhkat maailmantalouden kasvulle ovat odotettua nopeampi hintojen nousu ja Kiinan kiinteistömarkkinoiden ongelmien leviäminen laajemmalle. Vaikka Kiina todennäköisesti pystyy rajaamaan pahimmat ongelmat Evergrandeen, ei asuntorakentaminen Kiinassa palaa aiempaan vauhtiin.

Paperin tuotantokapasiteetti on vähentynyt selvästi viime vuoden lopulla suljettujen ja tänä vuonna suljettavien tuotantolaitosten myötä. Näin graafisten papereiden vienti vähenee, vaikka kysyntä Euroopassa onkin piristynyt koronarajoitusten poistumisen myötä. Kartongeissa vienti ja tuotanto kasvavat Oulussa tänä vuonna toteutetun kraftliner-investoinnin myötä.

Paperia lukuun ottamatta metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja vienti kasvavat tänä vuonna reippaasti. Kasvun takana ovat hyvä suhdannetilanne sekä heikko vertailuvuosi, jonka lukuja painoivat koronapandemia ja vuoden alun työtaistelut. Viennin ja tuotannon kasvu olisi lievempää ilman viime vuoden työtaisteluja. 

Metsäteollisuuden viennin arvo nousee kuluvana vuonna 15 prosenttia viime vuodesta, mutta jää silti reilut viisi prosenttia matalammaksi kuin vuonna 2019. Tuolloin paperi oli vielä Suomen metsäteollisuuden tärkein vientituote, kun se tänä vuonna jää pienimmäksi päätuotteeksi. Niin kartongin, massan kuin puutuotteiden vientiarvo nousee tänä vuonna. Sellun ja sahatavaran vientiarvoa kasvattaa eritoten hintojen voimakas nousu. Ensi vuonna metsäteollisuuden viennin arvo laskee prosentin sellun ja sahatavaran hintojen laskiessa.

Paperin vienti vähenee parantuneesta kysynnästä huolimatta

Graafisten papereiden kysyntänäkymät ovat piristyneet raskaan viime vuoden jälkeen. Tilastojen mukaan graafisten papereiden kuukausikysyntä palautui osittain viime vuoden koronakevään jälkeen ja on pysytellyt sittemmin melko vakaana. Kun samaan aikaan paperin tuotantokapasiteettia on suljettu eri puolilla Eurooppaa ja paperin tuonti on hankaloitunut konttien saatavuuteen liittyvien logistiikkahaasteiden takia, kysyntätilanne on viime kuukausina tiukentunut. Kuluneena kesänä Euroopasta kantautui uutisia tilauskantojen täyttymisestä ja jopa graafisen paperin saatavuusongelmista. Koronaa edeltävälle kysyntätasolle ei kuitenkaan ole paluuta ja pitkän aikavälin trendi tulee säilymään laskevana.

Suomalainen paperiteollisuus on vastannut piristyvään kysyntään kapasiteetin käyttöasteita nostamalla. Loppuvuoden 2020 tuotannon sulkemisista huolimatta paperin keskimääräinen kuukausivienti onkin tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana pysynyt osapuilleen viime vuoden kaltaisena. Käyttöasteiden nostosta huolimatta paperin koko vuoden vienti laskee viime vuodesta 12 prosenttia, sillä Veitsiluodon paperitehdas sulkeutuu kuluvan vuosineljänneksen aikana. Tehdas on tuottanut päällystämätöntä hienopaperia, päällystettyä aikakauslehtipaperia sekä pakkauspaperia. Yhteensä vuosikapasiteetti on ollut 790 000 tonnia. Tämä vastaa reilua kymmenystä vuoden 2019 ja vajaata viidennestä vuoden 2020 paperin tuotannosta Suomessa. Veitsiluodon sulkeutuminen vähentää paperin vientiä myös ensi vuonna.

Graafisten paperilaatujen markkinahinnat Euroopassa ovat olleet nousussa keväästä 2021 lähtien. Myös paperin keskimääräinen vientihinta on noussut hienoisesti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, joskin se on edelleen viime vuoden vastaavan ajankohdan alapuolella. Parantunut kysyntätilanne ja ennen kaikkea nousseet tuotanto- ja logistiikkakustannukset tukevat keskimääräisen vientihinnan nousua loppuvuoden aikana. Vuotuinen vientihinta jää viime vuoden tasolle. Mikäli suotuisa talouskehitys ja yleinen hintatason nousu jatkuvat, paperin keskimääräisen vientihinnan voi olettaa nousevan ensi vuonna. 

Kartongin kysyntä säilynyt vahvana

Kartonkien vienti pysyi vuonna 2020 edeltävän vuoden tasolla. Tänä vuonna vienti on kehittynyt aiempia vuosia suotuisammin: tammi-kesäkuussa 2021 kartonkien vienti kasvoi yli kymmenyksen viime vuoden vastaavaan verrattuna. Stora Enson kraftlinerin valmistus käynnistyi alkuvuodesta Oulussa, jossa koneen ylösajo on sujunut ennakoitua nopeammin. Suunniteltu tuotantokapasiteetti saavutettiin kesäkuun loppuun mennessä. Myös muiden kartonkikoneiden käyttöasteet ja kartonkien toimitusmäärät ovat olleet korkealla alkuvuoden aikana. Vaikka loppuvuoden vientiä hillitseväte huoltoseisokit esimerkiksi Varkaudessa ja Imatralla, vientimäärä päätyy tänä vuonna 13 prosenttia viime vuotta korkeammalle. Oulun kraftliner-investointi kasvattaa kartonkien vientiä myös ensi vuonna.

Eri kartonkilaatujen markkinahinnat Euroopassa ovat olleet selvässä nousussa vuoden 2021 aikana. Kuten papereillakin, hintatasoa nostaa tuotanto- ja logistiikkakustannusten nousu. Esimerkiksi sekä ensikuituun pohjautuvan sellun että kierrätyskuidun hinnat ovat nousseet vahvasti vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Tämä aiheuttaa nostopaineita kartongin vientihintaan loppuvuoden aikana. Keskimääräisen vuotuisen vientihinnan nousua hillitsee kuitenkin yksikköhinnaltaan esimerkiksi kuluttajapakkauskartonkeja alemman kraftlinerin osuuden kasvu kokonaisviennistä.  

Kierrätyskuidun heikko saatavuus vahvistaa sellun kysyntää 

Havusellun kysyntä Euroopassa on tällä hetkellä vahvaa. Taustalla vaikuttavat papereiden virkistynyt ja kartonkien edelleen vahva kulutus, kierrätyskuidun saatavuusongelmat, alhaiset selluvarastot sekä loppuvuodelle ennakoidut huoltoseisokit. Sen sijaan Kiinassa pitkäkuituisen havusellun kysyntätilanne on ainakin hetkellisesti heikentynyt. Kuljetuskonttien heikko saatavuus ja kohonneet kuljetuskustannukset ovat vaikeuttaneet sellusta valmistettavien lopputuotteiden kuljetuksia ja siten kasvattaneet näiden tuotteiden varastotasoja Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Vaikka Kiina on ollut suomalaisen sellun tärkein yksittäinen vientimaa, hyvä kysyntätilanne Euroopassa kompensoi tilannetta ja vahvistaa sellun vientiä. Sellun vientiä kasvattaa hieman myös Stora Enson Oulun sellukapasiteetin kasvattamiseen tehty investointi. 

Ensikuituun pohjautuvan sellun kysyntää on osaltaan vahvistanut kierrätyskuidun heikentynyt tarjonta Euroopassa. Koronapandemia sekä hankaloitti kierrätyskuidun keräystä että vähensi sen määrää. Samanaikaisesti pandemia kasvatti esimerkiksi verkkokaupan kuljetuksissa käytettävän pakkauskartongin kysyntää. Tämän takia kierrätyskuidun kysyntätilanne on tiukka ja sen markkinahinta Euroopassa on noussut ennätyskorkealle tämän vuoden aikana. Kierrätyskuidun saatavuus tulee vaikuttamaan ensikuidun kysyntään myös pidemmällä tähtäimellä. 

Hyvä sellun kysyntätilanne Euroopassa näkyy myös hinnassa. Pitkäkuituisen valkaistun markkinasellun (NBSK) listahinta nousi Euroopassa uuteen ennätykseensä kesän aikana: yli 1300 dollariin tonnilta. Heinäkuusta lähtien hinnat ovat pysytelleetn vakaana. Kiinassa havusellun dollarihinta sen sijaan kääntyi laskuun toukokuun jälkeen. Koska sellun markkinahinnat Euroopassa ovat viime vuosina seuranneet Kiinan markkinahintojen kehitystä, tämän hetken tilanne on poikkeuksellinen. Todennäköistä onkin, että Euroopan ja Kiinan markkinahinnat lähentyvät toisiaan loppuvuoden aikana. Tänä vuonna keskimääräinen vientihinta päätyy joka tapauksessa merkittävästi viime vuotta korkeammalle.

Sahatavaran hinta hakee tasapainoa

Sahatavaran kysyntää on tänä vuonna tukenut rakennusinvestointien suotuista kehitys niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Aasiassa. Tosin Kiinan kiinteistömarkkinoiden ongelmat, johtanevat rakennusmäärien laskuun Kiinassa ja pahimmillaan myös muualla maailmassa. Turismitulojen romahduksesta kärsivässä Pohjois-Afrikassa rakentaminen ei ole juurikaan lisääntynyt. Matkailun avautuminen tuonee tähän muutoksen. Hyvän markkinatilanteen ja työtaistelujen värittämän heikon vertailuvuoden ansiosta Suomen sahatavaran vienti kasvaa kuluvana vuonna 11 prosenttia ja ensi vuonna kolme prosenttia. Kotimaan kulutusta tukee sekä tänä että ensi vuonna rakentamisen volyymin kasvu.

Kuluvana vuonna sahatavaran tuotanto on kasvanut suurimmissa tuottajamaissa Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kanadassa. Ruotsissa tuotanto nousi tammi-kesäkuussa muutaman prosentin ja Suomessa liki viidenneksen. Suomen alkuvuoden vahva kasvu selittyy pitkälti viime vuoden heikolla alulla. Kasvu hidastuu loppuvuoden kuluessa siten, että Suomen tuotantomäärän kasvu asettuu koko vuoden osalta vajaaseen 11 prosenttiin ja tuotantomäärä reiluun 12 miljoonaan kuutiometriin. Suomen vuosituotanto ei ole ylittänyt 12 miljoonan kuution rajaa sitten vuoden 2007. Ensi vuonna tuotanto kasvaa kolme prosenttia, jolloin sitä kohottaa hyvän kysynnän lisäksi Metsä Groupin Rauman sahan tuotannon käynnistyminen.

Sahatavaran vientihinnat nousivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla voimalla, jollaista ei ole nähty sitten vuoden 1970-luvun öljykriisin. Tammi-heinäkuussa Suomen sahatavaran kumulatiivinen vientihinta kohosi 37 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kuukausitasolla heinäkuun vientihinta oli 78 prosenttia edellisvuoden heinäkuuta korkeampi. Sahatavaran vientihinta on todennäköisesti käynyt kesällä huipussaan. Sahatavaran vientihinnan täsmällistä kehitystä on tällaisessa markkinatilanteessa erittäin vaikea ennustaa. Selvää on kuitenkin, että suunta on alaspäin. Sahatavaran vientihinta laskee loppuvuonna siten, että tänä vuonna keskimääräinen vientihinta nousee 22 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta laskee kymmenen prosenttia. Keskihinta jää täten jonkin verran edellisvuosia korkeammaksi.

Mäntysahatavaran vientihinta nousee tänä vuonna 25 prosenttia ja kuusisahatavaran 19 prosenttia. Mäntysahatavaran vientihinta kohoaa kuusisahatavaraa enemmän. Taustalla on Suomen viennin painottuminen Eurooppaan, missä mänty- ja kuusisahatavaran hintataso on muita Suomelle tärkeitä markkina-alueita korkeampi. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla Euroopan osuus nousi puoleen, kun se oli vielä vuonna 2019 vajaan kaksi viidennestä. Viennin kasvu Eurooppaan on vähentänyt vientiä Pohjois-Afrikkaan ja Aasiaan. Viennin painottuminen Eurooppaan näkyy eritoten mäntysahatavarassa. Ensi vuonna vienti Pohjois-Afrikkaan ja Aasiaan kasvanee jälleen, minkä seurauksena mäntysahatavaran vientihinta laskee kuusisahatavaraa enemmän.

Suomalaisen lehtivanerin kilpailukyky on parantunut

Vanerin kysyntää on kuluvana vuonna kohottanut rakentamisen hyvä vire ja vuoden edetessä myös auto- ja kuljetusvälineteollisuuden tuotannon palautuminen viime vuoden romahduksesta. Suomen vanerin tuotanto kasvaa kuluvana vuonna 13 prosenttia ja vientimäärä 17 prosenttia hyvän kysynnän ja osittain myös heikon vertailuvuoden siivittämänä. Viennin tuotantoa suurempi kasvu johtuu varastojen purkautumisesta. Ensi vuonna tuotanto ja vienti kasvavat saman verran, kolme prosenttia.

Havuvanerin vienti kohoaa tänä vuonna lehtivaneria voimakkaammin, sillä lehtivanerin kysynnän kannalta tärkeän auto- ja kuljetusväliteollisuuden tuotanto on palautunut koronasta hitaasti. Sen sijaan sekä havu- että lehtivanerin vientihinnat kasvavat tänä vuonna neljä prosenttia, mutta ensi vuonna lehtivanerin vientihinta kasvaa hieman havuvaneria enemmän.

Suomalaisen ja eurooppalaisen koivuvanerin kilpailukykyä paransivat kesäkuun puolessa välissä voimaan astuneet Euroopan komission asettamat koivuvanerin 15–16 prosentin suuruiset polkumyyntitullit venäläiselle lehtivanerille. Kuitenkin tämän kesän ja syksyn edetessä venäläisen koivuvanerin tuontihinta nousi voimakkaasti. Tätä silmällä pitäen komissio saattaa pistää polkumyyntitullit hyllylle varmistaakseen eurooppalaisen valmistavan teollisuuden raaka-aineen saannin. Venäjän kohonneen tuontihinnan ansiosta polkumyyntitullien hyllyttäminen ei muuttaisi kilpailutilannetta koivuvanerissa.

Metsäteollisuuden tuotanto

	Paperi milj. t.	Massa milj. t.	Kartonki milj. t.	Sahatavara milj. t.	Vaneri milj. t.
2017	6,7	10,8	3,6	11,8	1,2
2018	6,7	11,7	3,8	11,8	1,2
2019	6,0	11,6	3,7	11,4	1,1
2020	4,5	10,5	3,7	10,9	1,0
	%	%	%	%	%
2021e	-12	2	13	11	13
2022e	-9	-1	5	3	5

Lähde: Metsäteollisuus ry, PTT:n ennuste (e)

Poikkeuksellisen vilkas puumarkkinavuosi vaihtuu tulevan tuotannonlisäyksen odotukseen

Sahateollisuuden noususuhdanne lisää puunkäyttöä

Viime vuonna työtaistelut ja koronapandemian aiheuttama maailmantalouden notkahdus supistivat metsäteollisuuden tuotantoa ja siten puun tarvetta noin kuudella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Pysyvämpiä muutoksia puun käyttöön aiheuttavat massateollisuuden tuotantokapasiteetin muutokset, joita nähdään myös tänä vuonna. Seuraavana kahtena vuotena sekä puutuoteteollisuuden että massateollisuuden puunkäyttöä lisäävät MetsäGroupin investoinnit. Ilmoitusten mukaan lisäys sahojen käyttöön on 1,5 miljoonaa kuutiometriä tukkia ja selluteollisuuden käyttöön 4,5 miljoonaa kuutiometriä, josta osa on kuitupuuta ja osa haketta. 

Puun käytön lasku oli viime vuonna suurempi puumassateollisuudessa kuin puutuoteteollisuudessa. Sahateollisuuden puunkäyttö väheni vain hieman viime vuonna ja sen osuus puunkäytöstä vastaavasti nousi. Tänä vuonna puutuoteteollisuuden puunkäyttö lisääntyy käyntiasteiden noustessa ja vaneriteollisuuden piristyessä. Puutuoteteollisuuden vetämänä koko metsäteollisuuden puunkäyttö nousee lähes seitsemän prosenttia viime vuodesta. 
Sahateollisuus käyttää lähes sataprosenttisesti kotimaista puuta, kun taas selluteollisuuden käyttämästä raakapuusta (sis. ulkomaisen hakkeen) neljäsosa tuodaan ulkomailta.

Massateollisuuden ja vaneriteollisuuden käyttämän puun tuonti on lisääntynyt tammi-kesäkuussa viime vuoteen verrattuna viidellä prosentilla. Vanerituotannon elvyttämä koivutukin kysyntä on lisännyt sen tuontia 41 prosenttia. Puumäärässä mitattuna eniten on kuitenkin kasvanut koivukuidun tuonti, sen kasvun ollessa 13 prosenttia. Puun tuonti lisääntyy parilla prosentilla tänä vuonna ja pysyttelee siten vajaassa kuudesosassa metsäteollisuuden raakapuun kokonaiskäytöstä. 

Korjuumäärissä nousua tänä ja ensi vuonna

Lisääntynyt teollisuuden puunkäyttö on piristänyt korjuita kotimaassa tänä vuonna ja tammi-heinäkuun kumulatiivinen korjuumäärä on lähes viidenneksen viime vuotta suurempi. Hakkuut ovat kohdistuneet erityisesti tukkileimikoihin. Havu- ja koivutukkien korjuumäärät ovat nousseet tammi-heinäkuussa selvästi edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vauhdikkaan kasvun taustalla on hyvän suhdanteen lisäksi myös erityisen heikko vertailuvuosi, jolloin huonot korjuukelit ja työtaistelut vähensivät korjuita. Yksityismetsien pystykauppojen hakkuumäärät ovat selvässä kasvussa viime vuoteen verrattuna.

Suurimpana nousijana on kuitenkin hankintakaupat, joiden määrä nousi tammi-heinäkuun aikana lähes 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Tosin viime vuonna kauppamäärä laskikin merkittävästi. Yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettu hakkuumäärä on lievemmässä nousussa, mutta toisaalta viime vuonna hakkuumäärän kehitys päätyi muutaman prosentin nousuun. Kokonaisuudessaan tänä vuonna korjuumäärä nousee yhdeksän prosenttia viime vuodesta. Suhteellista nousua tasoittaa viime vuoden lopun piristynyt hakkuutoiminta.

Ensi vuonna metsäteollisuuden investoinnit nostavat puun tarvetta ja markkinahakkuut lisääntyvät noin kolmella prosentilla asettuen lähelle 65 miljoonaa kuutiometriä. Siten jäädään vielä useita miljoonia ennätysvuoden 2018 lähes 69 miljoonasta kuutiometristä. Eniten kasvavat yksityismetsien pystykauppojen hakkuut, joista osa on tänä vuonna tehtyjen kauppojen pystyvarantoja. 

Puukaupan huippu tänä vuonna, ensi vuosi ennakoi jo uusien investointien puuntarvetta

Hyvä suhdanne puutuoteteollisuudessa on siivittänyt tänä vuonna puukaupat nousuun. Tammi-elokuussa havutukkien kumulatiiviset pystykauppamäärät olivat 86 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmat. Havukuitupuun kauppamäärät ovat noin puolet suurempia kuin viime vuonna. Koivun pystykaupat ovat kasvaneet hieman maltillisemmin. Koska viime vuonna puukauppa piristyi vasta viime kuukausina, tulee tämän vuoden pystykauppamäärä olemaan lähes 40 prosenttia viimevuotista suurempi.

Ensi vuoden kauppamäärä laskee hieman suhdanteen taituttua, mutta laskua hidastaa uusien tehtaiden puuntarve. Kaupat painottuvat tänä vuonna selvästi tukkivaltaisiin leimikoihin. Esimerkiksi mäntykuitupuun pystykaupoista yli puolet kertyy uudistushakkuista, kun yleensä osuus on noin kolmanneksen. Tänä ja varsinkin ensi vuonna havukuitupuun kauppa vilkastuu erityisesti pohjoisessa Suomessa. 

Puun hintojen nousu taittuu 

Poikkeuksellisen vahvan kotimaan ja vientimaiden sahatavarakysynnän johdosta tukkien hinnat lähtivät nousuun jo viime vuoden syyspuolella. Nousu jatkui tämän vuoden alussa huipentuen kesäkuussa vuoden 2018 hintoja korkeammiksi. Tammi-elokuun havutukkien pystykauppojen keskihinnat ovat noin 15 prosenttia viimevuotista vastaavaa jaksoa korkeammalla. Hinnan kasvun taittuminen kesäkuussa ja viime vuoden lopun hinnan nousu kuitenkin tasoittavat hieman koko vuoden keskihinnan kasvua, joka on noin 12 prosenttia.  Kehitys heijastaa sahatavaran vientihintojen nousua ja kysynnän elpymistä. Lähinnä vaneriin käytettävän koivutukin hinnan nousu on ollut maltillisempaa. Hankintakaupoissa puukauppamäärän ja hinnan nousut ovat pystykauppojen kehitystä loivempia. Ensi vuonna havutukkien vuotuiset keskihinnat nousevat hyvin lievästi tämän vuoden keskihinnasta. Taustalla on toisaalta sahauksen tuotantokapasiteetin lisääntyminen, mutta toisaalta sahatavaran vientihintojen lasku. 

Kuitupuun hintojen kehitys on ollut tukkien hintakehitystä tasaisempaa viime vuosina. Tasainen hintakehitys on kuitenkin johtanut mäntykuidun kaikkien aikojen korkeimpaan vuotuiseen nimelliseen keskihintaan. Kuitupuiden pystykauppojen vuotuiset keskihinnat päätyvät tänä vuonna noin kuusi prosenttia viimevuotista korkeammiksi. Hinnannousu loivenee hieman ensi vuonna kauppojen kohdistuessa tätä vuotta enemmän harvennusleimikoihin.

 
Puutavaralajien myyntimäärillä painotettujen keskihintojen pohjalta laskettu puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta nousee tänä vuonna viisitoista prosenttia. Ensi vuonna keskikantohinta on tämän vuoden keskihinnan tasolla, vaikka sekä tukkien että kuitupuun keskihinnat nousevat. Syynä on kauppojen painottuminen kuitupuuhun tätä vuonna enemmän.  

Tänä vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot nousevat puun hinnan ja hakkuiden lisääntymisen myötä. Bruttokantorahojen kasvutrendi on jatkunut vuodesta 2014 lähtien keskimäärin kahdeksan prosentin vuosivauhdilla muutamista poikkeusvuosista huolimatta, jotka aiheuttavat vuositasolla suurempia nousuja tai laskuja. Trendi jatkuu edelleen. Tänä vuonna yksityismetsien bruttokantorahatulot nousevat reilun neljänneksen viime vuoteen verrattuna, mitä tasoittaa ensi vuoden lievempi kolmen prosentin nousu. Ensi vuonna yksityismetsien tulot nousevat noin kolme prosenttia kuluvasta vuodesta hakkuumäärän lisääntyessä ja puun keskihinnan pysytellessä tämän vuoden lukemissa. Nimellistulot ylittävät siten vuoden 2018 lukemat.

 
Tukkipuun hinnan nousu jatkui ulkomaisilla puumarkkinoilla

Kuusitukin hinnat nousivat tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon kuluessa voimakkaasti Itävallassa ja Tšekissä. Keski-Euroopan hintojen nousun taustalla lienevät pääasiassa sahatavaran kysynnän ja hintojen kasvu. Virossa tukkien hinnat nousivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla vahvasti ja heinäkuussa hinnat pomppasivat voimalla ylös. Myös Latviassa ja Liettuassa hinnat nousivat vahvasti. Virossa kuidun hinnat nousivat kesällä. Itävallassa ja Tšekissä kuusi- ja mäntykuidun hinnat ovat polkeneet paikoillaan tai nousseet aavistuksen tämän vuoden alkupuoliskolla.

Ruotsissa kuusi- ja mäntykuidun hinnat kehittyivät alkuvuonna tasaisesti. Ruotsissa kuusitukkien hinta oli tämän vuoden toisella kvartaalilla 12 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna ja mäntytukkien 8 prosenttia. Samalla ajanjaksolla Etelä-Ruotsissa tukkipuun hinnat nousivat vielä enemmän verrattuna muihin alueisiin, kuusitukkien hinta oli 18 prosenttia korkeampi ja mäntytukkien 10 prosenttia. Hintaero Etelä- ja Keski-Ruotsin välillä on jatkuvasti leventynyt ja nyt on ennätyslukemissa. Matalammat tukkipuun hinnat Keski-Ruotsissa, jotka johtuvat osittain kaarnakuoriaisten aiheuttamista vahingoista, ovat lisänneet tarjontaa ja myöskin vientiä. Vienti on lisääntynyt erityisesti Saksaan ja Itämeren alueen maihin.

 
Saksan havutukin ja -kuidun vienti kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 12 prosenttia viime vuodesta. Suurin osa viennistä suuntautui Kiinaan, ja Euroopassa Itävalta oli suurin ja Puola toiseksi suurin ostaja. Samalla aikavälillä Venäjän raakapuun vienti nousi yhdeksän prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Venäjän raakapuun vienti Kiinaan nousi kuusi prosenttia. Kiinan havupuun kokonaistuonti nousi tämän vuoden tammi-helmikuussa 37 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Venäjä alkaa rajoittaa tukkipuun vientiä vuodesta 2022 lähtien. Tukkipuun vientiä rajoitetaan nostamalla vientitullia, ja rajoittamalla tukkipuun viennin rajanylityspaikkoja. Nämä rajoitukset koskevat havupuuta ja laadukasta lehtipuuta ja lopettavat käytännössä viennin tekemällä sen kannattamattomaksi. Rajoituksien asettamisen pontimena on pyrkimys metsän parempaan hyödyntämiseen ja metsäteollisuuden kehittämiseen jalostusastetta nostamalla. Rajoituksilla myöskin halutaan estää laitonta vientiä.

PTT-ennuste – metsäsektori 2021 syksy. Helsinki 2021. Matti Valonen, Marjo Maidell, Paula Horne ja Maurizio Sajeva

Lisätietoja:

Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Marjo Maidell, p. 040 164 8169
Saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Matti Valonen, p. 040 164 8151
Puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh. 040 592 6820

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi