- Blogit
Metsäala on kokenut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana merkittäviä muutoksia monella suunnalla. Muutosten kohteina ovat olleet sekä metsäverotus että metsälaki, eikä metsätalouden edistämisorganisaatiotkaan ole välttyneet muutoksilta.
Metsäteollisuus on niin ikään ollut muutosten kourissa jo jonkin aikaa. Perinteisten metsäteollisuustuotteiden kulutuksen painopiste on siirtynyt yhä enemmän erityisesti Kiinaan ja muualle Aasiaan. Toisaalta teknologian nopea kehitys vähentää monien perinteisten metsäteollisuustuotteiden tarvetta.
Kysyntää ohjaavat lisääntyvästi sähköisen viestinnän ja verkkokaupan kasvu. Innovaatioiden myötä puun käytölle on myös avautumassa aivan uusia mahdollisuuksia. Puun käyttökohteet siis muuttuvat, mutta raakapuun tarve säilyy.
Metsänomistajakunnassa rakennemuutos on alkanut jo 1960-luvulla yleisen väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksen myötä.
Muutos on näkynyt voimakkaimmin metsänomistajakunnan ikääntymisenä, tilojen kokorakenteen muutoksina, maanviljelijöiden osuuden pienenemisenä sekä kaupungissa asumisen yleistymisenä.
Yhteiskunnan muutokset näkyvät metsänomistajakunnassa jatkossakin. Tämä heijastuu myös metsänomistajien halukkuuteen tehdä puukauppaa. Kiinnostus puukauppaan on pitkälti kiinni sekä metsänomistukselle asetetuista tavoitteista ja odotuksista että demografisista tekijöistä. Samat tekijät vaikuttavat myös siihen, miten metsiä hoidetaan ja millaisia metsäpalveluita tarvitaan.
Yksityiset metsänomistajat ovat perinteisesti olleet tärkein puun toimittaja metsäteollisuudelle. He omistavat noin 60 prosenttia maamme metsämaasta ja toimittavat lähes 80 prosenttia metsäteollisuuden käyttämästä kotimaisesta raakapuusta. Tulevaisuudessa yksityisten metsänomistajien merkitys puuraaka-aineen tuottajina pysyy edelleen keskeisenä.
Parinkymmenen vuoden kuluttua metsien omistus siirtynee laajemmin suurilta ikäluokilta uusille sukupolville. Nämä sukupolvet ovat monessakin suhteessa hyvin erilaisia kuin nykyinen metsänomistajakunta. Yhteiskunta, jossa uudet metsänomistajat aikanaan toimivat, poikkeaa todennäköisesti myös paljon nykyisestä.
Tällaiset näkymät herättävät kysymyksiä tulevien metsänomistajien arvoista ja asenteista metsänomistusta ja metsätaloutta kohtaan. Keskeisiä kysymyksiä ovat myös metsänomistajien halukkuus tehdä puukauppaa sekä nykyisten toimintatapojen soveltuminen tulevien metsänomistajien palveluun metsäasioissa. Näiden asioiden selvittäminen olisi tulevaisuuden kannalta tärkeää. Tärkeyttä lisää metsäteollisuuden suunnittelemat uudet suurinvestoinnit Suomeen ja puuntarpeen kasvu niiden myötä.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 19.5.2014.
