- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA
Huoli maamme metsäteollisuuden puuhuollon tulevaisuudesta on ollut viime aikoina mediassa voimakkaasti esillä. Julkisessa keskustelussa on muun muassa pohdittu paljon ratkaisuja Venäjän tuontipuun korvaamiseksi. Kotimaisen puuntarjonnan kasvattaminen on keskeisin esiintuoduista keinoista.
Valtaosa maamme metsistä on yksityisomistuksessa. Siten yksityiset metsänomistajat ratkaisevat viime kädessä sen, kuinka paljon metsistä saadaan puuta markkinoille. Heidän joukossaan on paljon passiivisia metsänomistajia, jotka eivät myy lainkaan puuta. Myös nämä metsänomistajat olisi saatava kiinnostumaan metsätaloudesta ja sitä kautta innostumaan puun myynnistä.
Yksi keino aktivoida metsänomistajia on neuvonta. Neuvonnan kehittäminen ja lisääminen sisältyvät myös Kansallisen metsäohjelman 2015 tavoitteisiin sekä Ahon työryhmän esitykseen. Jotta neuvonnalla päästäisiin toivottuihin tuloksiin, on määrän lisäksi panostettava myös laatuun. Neuvonnan kehittäminen asettaa siten suuria haasteita sen suunnittelijoille ja toteuttajille.
PTT:n metsänomistajatutkimusten perusteella metsänomistajat myös toivovat neuvontaa. Tutkimuksissa on tullut esimerkiksi esiin, että metsänomistajat haluavat ja tarvitsevat ulkopuolista asiantuntemusta selvittäessään toimenpidetarpeita metsissään ja yleensäkin ratkaisujensa tueksi.
Tulosten mukaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten välisessä kanssakäymisessä kaiken perusta on luottamus. Yhteydenpidossa metsänomistajat toivovat erityisesti henkilökohtaisia kontakteja. On myös tärkeää, että metsänomistajan kohteluun panostetaan riittävästi. Metsänomistajaa arvostavalla, ystävällisellä ja palvelualttiilla kohtelulla voidaan saada paljon aikaan ja kasvattaa myös luottamusta. Jos metsänomistajaa taas vähätellään ja hänen mielipiteensä ohitetaan, yhteistyöhalu ja luottamus voidaan menettää pitkäksi aikaa.
Neuvonnan onnistuminen edellyttää myös, että metsänomistajat ymmärtävät heille suunnatut viestit. Ammattilaisten täytyy puhua ”samaa kieltä” metsänomistajien kanssa. Ammattilaisten käyttämät termit ovat monille metsänomistajille vieraita, eivätkä he ymmärrä, mistä puhutaan. Siten on tärkeää suunnitella tarkkaan, kuinka asiat esitetään metsänomistajille. Me metsäammattilaiset helposti unohdamme, että monet meille itsestään selvät asiat ovat metsänomistajille täysin outoja aivan perusasioista lähtien. Metsänomistaja ei välttämättä edes tiedä, mitä hänen metsissään pitäisi tehdä, keneen hän voi ottaa yhteyttä ja mistä apua voi saada.
Neuvonnan onnistuminen vaatii erilaisten metsänomistajaryhmien tarpeiden tunnistamista. Kun nämä tarpeet tiedetään ja neuvonta suunnitellaan ja kohdennetaan hyvin, puutakin varmasti saadaan markkinoille entistä enemmän.
