- Blogit
Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 7.2.2011
Egyptin levottomuuksia on viime päivinä seurattu maailmanlaajuisesti varsin tarkkaavaisesti. Tämä internetin välityksellä suorana lähetyksenä kaikille kiinnostuneille välitetty mellakointi voi olla alku todella suurille koko maailmaa koskeville muutoksille.
Seuraukset voivat olla varsin merkittäviä myös maataloussektorille, ainakin lyhyellä aikavälillä.
Maatalousmarkkinoiden kannalta jo yksin Egyptin mellakat ovat varsin merkittäviä. Egypti on yksi suurimmista vehnäntuojista ja sen osuus kaikesta vehnän tuonnista on viiden prosentin luokkaa. Se on siis merkittävä toimija maailman vehnämarkkinoilla.
Algeria ei jää paljon Egyptistä jälkeen, ja yhdessä niiden osuus maailmamarkkinoista on reilu kymmenys. Jemenkin on kirkkaasti kahdenkymmenen suurimman vehnäntuojan joukossa.
Egyptin odotettiin lisäävän vehnän tuontia jo ennen viime päivien tapahtumia. On kuitenkin epäselvää, milloin ja miten mellakat päättyvät ja mitä siitä seuraa Egyptin vehnän ostoille.
Todennäköisintä on, että levottomuuksien loputtua ruuan hinnan nousua lähdetään kaatamaan lisäämällä vehnän tuontia. Siitä seuraisi vehnän kysynnän lisääntymisen seurauksena hintojen nousu.
Toisaalta, jos mellakat pitkittyvät, saattaa olla, että vehnän ostot niiden ajaksi hiljentyvät. Tällöin kysyntä heikentyisi ja hintoihin kohdistuisi laskupaineita.
Mellakat alkoivat Tunisiasta, joka on merkittävä fosfaatin ja lannoitteiden tuottaja ja viejä. Egypti puolestaan on tärkeimpiä urean tuottajia. Jos levottomuudet jatkuvat, saattaa lannoitteiden ja lannoiteraaka-aineiden saatavuus näiltä alueilta heikentyy. Silloin lannoitteiden hintoihin kohdistuisi luonnollisesti nousupaineita. Siksi Pohjois-Afrikan epävakaat olot voivat vaikuttaa myös lannoitemarkkinoihin.
Egyptin lisäksi oloihin tyytymättömät ihmiset ovat protestoineet myös muissa arabimaissa. Asiantuntijat pitävät mahdollisena, että levottomuudet leviävät laajalti ja niitä nähdään esimerkiksi Algeriassa, Libyassa ja Jemenissä.
Jos levottomuudet leviävät muihin arabimaihin, ovat vaikutukset mahdollisesti vielä suurempia. Ongelmallista satunnaiselle kolumnistille on, että monia tähän kokonaisuuteen liittyviä tekijöitä on vaikea ennakoida, joten seurauksia, saati niiden suuruutta on perin vaikea arvioida etukäteen. Selvää on kuitenkin, että Arabimaailman mullistuksia kannattaa seurata myös maatalousmarkkinoille tulevien vaikutusten takia.
Tapani Yrjölä
