- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n toimitusjohtaja. Twitter: @markuslahtinen2
Hallitus kokoontuu kehysriiheen tällä viikolla päättämään vaalikauden jälkimmäisen puolen talouspolitiikan suuntaviivoista. Hallituskauden ensimmäistä puoliskoa on hallinnut koronakriisin hallinta ja hoito. Loppukauden keskeiseksi teemaksi muodostunee paluu uuteen normaaliin ja sen edellyttämät talouspolittiiset toimenpiteet.
Koronakriisin seurauksena Suomen talous supistui viime vuonna lähes kolme prosenttia. Talouden supistumisen, terveyskriisin hoidon ja elvytystoimien seurauksena julkisen talouden alijäämät ovat kasvaneet poikkeuksellisen suuriksi. PTT:n kevään talousennusteen mukaan valtion yhteenlaskettu tilinpidon mukainen alijäämä vuosina 2020 ja 2021 tulee olemaan noin 23 miljardia euroa. Näin merkittävä velan lisääntyminen muodostaa riskin julkisen talouden kestävyydelle. Alijäämään pitää kiinnittää huomiota sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. “Syömävelkaa” ei pidä ottaa kuin pahimmassa talousahdingossa, eikä elvytys voi olla ikuista.
Samaan aikaan pitää kuitenkin myös julkisia varoja kohdentamalla varmistaa riittävien, ja ensi sijassa yksityisten, investointien toteutuminen tuottavuuskehityksen vauhdittamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomi tarvitsee näkymän sekä määrällisesti että laadullisesti paremmasta talouskasvusta. Koska Suomen julkinen talous on koronakriisin seurauksena velkaantunut nopeasti ja koska Suomen julkisessa taloudessa on merkittävä ennen kaikkea ikärakenteen muutoksesta aiheutuva rakenteellinen alijäämä, tehtävien panostusten vastapainoksi pitää tehdä julkisen talouden kestävyyden varmistavia toimenpiteitä.
Suomessa on jo nyt korkea veroaste, joten veroja kiristämällä tehtävien lisäpanosten aiheuttamaa riskiä ei voida poistaa. Väestön ikääntyminen puolestaan tulee vääjäämättä lisäämään SOTE-menoja, joten julkisten menojen leikkaaminen ei voi olla keskeinen toimenpide. Ratkaisu löytyy jälleen työllisyystoimista, jotka samalla vahvistavat julkista taloutta. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen yhteydessä julkaistussa työllisyyskannanotossa nostettiin esille yhtenä keinona vahvistaa työllisyyttä ja julkista taloutta ansioturvan keston porrastaminen työhistorian perusteella siten, että ansiosidonnainen päiväraha ulotetaan koskemaan myös lyhyempiä työsuhteita tekeviä työntekijöitä.
Hallitus on toiminut oikein elvyttämällä taloutta voimakkaasti ja tarkkarajaiset panostukset entistä nopeamman kestävän kasvun saavuttamiseksi ovat perusteltuja. Mutta hallitus asettaa koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaaraan, jos kehysriihessä ei tule uusia linjauksia julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.4.
