”Markkinoita tukevaa maatalouspolitiikkaa”, Kyösti Arovuori, 19.11.2007

                                             MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA

Suomen vakavat vaikeudet saavuttaa tyydyttävä neuvotteluratkaisu meneillään olevissa 141-tukineuvotteluissa peittävät alleen sen, että maatalouden yleisessä keskustelussa puhutaan pitkästä aikaa enemmän korkeista hinnoista kuin maataloudelle maksettavista tuista.

Maatalous ei ole ollut näin markkinasuuntautunutta vuosikymmeniin. Ensi keväänä viljelijän päätöksiin vaikuttaa entistä enemmän eri tuotteiden odotettu markkinahintakehitys. Vielä muutama vuosi sitten pääasiallinen vaikutin oli tuotteelle maksettava tuki.

Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan on tehty kolme kokonaisuudistusta viimeisen 15 vuoden aikana. Jokaisen vaiheen yhteydessä on korostettu, että uudistuksen keskeinen tavoite on maatalouden markkinasuuntautuneisuuden parantaminen. Onko nyt niin, että uudistukset alkavat viimeinkin tuottaa tulosta?

Äkkiseltään tarkasteltuna markkinasuuntautuneisuuden toi mukanaan vasta vuonna 2003 toteutettu yhteisen maatalouspolitiikan välitarkistus ja siinä esitelty tilatukijärjestelmä.

Tilatukijärjestelmä otettiin EU:ssa asteittain käyttöön vuosien 2005 ja 2007 välisenä aikana. Yksinkertaistettuna tilatukijärjestelmän ja maataloustuotteiden hintakehityksen välistä syy-seuraus suhdetta voisi tarkastella seuraavasti.

Vuoden 2005 alusta tilatukijärjestelmää alettiin toteuttaa yhdeksässä EU-maassa, mukaan luettuna Saksa, Iso-Britannia ja Tanska. Seuraavana vuonna maataloustuotteiden hinnat olivat Keski-Euroopassa selvästi edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Vuonna 2006 tilatukijärjestelmän toteuttaminen aloitettiin Ranskan ja Suomen lisäksi kolmessa muussa maassa. Jälleen seuraavana vuonna, syksyllä 2007, maataloustuotteiden hinnat olivat nousseet, osin jopa ennätyksellisen korkealle tasolle.

Vuonna 2007 järjestelmän piirissä ovat jo kaikki vanhat ja omilla liittymissopimuksen mukaisilla ehdoillaan myös uudet EU-maat.

Tämän perusteella voisi helposti luulla, että maataloustuotteiden hinnat syksyllä 2008 olisivat taas askeleen meneillään olevaa syksyä korkeammalla. Ihan näin helppoa politiikan ja hintojen suhteen arviointi ei kuitenkaan taida olla.

Todellisuudessa politiikan toimeenpanon ja sen näkyvien vaikutusten välillä saattaa olla vuosien, jopa vuosikymmenien viive.

Hintakehitykseen vaikuttaa niin moni asia, että yksittäisten syy–seuraussuhteiden tarkasteleminen on muutaman vuoden ajanjaksolla käytännössä mahdotonta.

Siitä huolimatta olisi äärimmäisen rohkeaa väittää, että viimeisen 15 vuoden aikana Euroopan unionissa tehdyillä politiikkamuutoksilla ei ole mitään vaikutusta nyt nähtyyn hintakehitykseen.

Maataloudessa on otettu iso askel politiikkaa tukevista markkinoista markkinoita tukevaan politiikkaan. Tämä vähentää maatalouspolitiikasta aiheutuvia kustannuksia ja parantaa politiikan tehokkuutta suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Kustannus- ja tehokkuusvaikutusten suuruus selviää kuitenkin vasta ajan kanssa.

kyosti.arovuori@ptt.fi