Maltti on valttia

Metsäteollisuuden vienti määrittelee yhä vahvemmin hakkuiden ja puumarkkinoiden vilkkautta. Sellun sekä eri paperi- ja kartonkilaatujen tuotanto on lähes kokonaan viety ulkomaille aiemminkin, mutta myös sahateollisuus on suuntautunut yhä enemmän vientiin. Suomessa rakentaminen on ollut pitkään todella vähäistä ja sahateollisuus on joutunut etsimään laudoille ja lankuille uusia ostajia ulkomailta. Tänä vuonna myös tärkeimmissä vientimaissa heikko taloustilanne on kuitenkin hillinnyt kysyntää ja vienti on kasvanut vain hieman. PTT:n tuoreen ennusteen mukaan metsäteollisuuden puun käyttö laskeekin kotimaisen sahatavarakysynnän vetämänä hieman viime vuodesta. Tämä heijastuu myös viimevuotista vaimeammissa hakkuissa ja puukaupoissa.

Tämän vuoden laskevat määrät hakkuissa ja puukaupoissa ovat ennusteen mukaan kuitenkin vain notkahdus muuten maltillisesti nousevalla käyrällä. Ensi vuonna metsäteollisuuden investoinnit ja kasvava kysyntä vienti- ja kotimarkkinoilla lisäävät tuotantoa ja siten puun tarvetta. Metsäteollisuuden tuotanto nostaa puun käytön laman jälkeen korkeimmalle tasolleen. Puukaupat ja hakkuut vilkastuvat, mutta runsaat varastot pehmentävät kysynnän vaikutuksia. Puun hinta nousee hieman tämän vuoden keskihinnasta ja yhdessä lisääntyvien kauppojen kanssa lihottaa metsänomistajien tilipussia.

Viimeisen viiden vuoden tasainen puun käyttö ja kysyntä sekä melko häiriötön puumarkkinapolitiikka ovat tuoneet vakautta puumarkkinoille. Taakse ovat jääneet 2000-luvun puolivälissä nähdyt kymmenien prosenttien vuosiheilahdukset puunhinnoissa ja puukaupassa. Puun hinnan heilahtelut ovat tasaantuneet myös vuoden sisällä kuukausittaisen keskihintojen välillä. Puumarkkinoiden ennakoitavuus lisää investointihalukkuutta sekä metsänhoitoon että tehtaiden rakentamiseen ja pidemmällä aikavälillä parantavat kannattavuutta.

Jos metsäteollisuus on ollut viime vuodet entistä suuntautuneempi vientimarkkinoille kotimaisen kysynnän vähentyessä, niin puunkäytössä metsäteollisuus on entistä riippuvaisempi kotimaisen puun tarjonnasta tuonnin pienentyessä. Kotimaan markkinahakkuut kattavat nyt metsäteollisuuden puun käytöstä merkittävästi suuremman osan kuin vuosituhannen alussa. Osuus on noussut lähes 90 prosenttiin, kun 2000-luvun alussa se oli keskimäärin kolme neljännestä. Tukkipuun käytössä muutos kotimaisten hakkuiden merkityksessä on vielä dramaattisempi, koska suuri osa puun tuonnista on nykyään koivukuitua ja haketta kemiallisen metsäteollisuuden tarpeisiin.

Paremmat ajat häämöttävät jo lähitulevaisuudessa. Rajut muutokset puumarkkinoilla voisivat tuoda pikavoittoja joillekin markkinaosapuolille, mutta lisäisivät epävarmuutta ja pidemmällä aikavälillä heikentäisivät investointihalukkuutta. Maltti on valttia.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 19.10.2015