”Maissi pelastaa maailmaa”, Terhi Latvala, 4.6.2007

Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka

Kotini ikkunalaudalla vihertävät hennot maissintaimet hengittelevät hiilidioksidia ja kurottelevat kohti valoa. Tänä vuonna kylvöksen itävyysprosentti näyttää jäävän viiteenkymmeneen. Kuudesta ylivuotisesta siemenestä iti vain kolme. Kokeilin maissinviljelyä ensimmäisen kerran viime vuonna. Erittäin lämpimästä ja pitkästä kesästä huolimatta eivät maissit ehtineet korjuukypsiksi, ja ne päätyivät ennenaikaisesti leikkimökin keittiössä pataan.

Vaikka maissin viljely ei ole ongelmatonta Suomessa eikä sitä viljellä laajassa mittakaavassa, niin maailmassa maissi on merkittävä kasvi. Elintarvikkeita ja rehua siitä on tehty kautta aikojen, ja sitä viljellään varsin kattavasti ympäri maapalloa. Yhdysvallat on maailman suurimpia maissimaita, ja viljelyalan ennakoidaan kasvavan tänä keväänä jo noin 37 miljoonaan hehtaariin bioetanolintuotannon siivittämänä.

Maissilla on kasvavaa kysyntää bioetanolin raaka-aineena, ja sen lisäksi maissin kulutus kasvaa myös muilla teollisuudenaloilla. Maissin tärkkelyksestä valmistetaan muun muassa kompostiin soveltuvia elintarvikepakkauksia. Tosin tätä en tiennyt ennen kuin ystävällinen myyjä valisti minua kassalla, että lounassalaattini oli pakattu maissista valmistettuun kompostoituvaan rasiaan. Enpä olisi uskonut, sillä pakkaus muistutti muovista sukulaistaan: se oli kirkas, läpinäkyvä ja erittäin käyttäjäystävällinen.

Kyse on oikeasti merkittävästä pakkausteknologisesta kehityssuunnasta, vaikka asia saattaa tuntua varsin arkipäiväiseltä. Tavallisen muovin valmistus kuluttaa maailman niukentuvia öljyvaroja, ja öljypohjaisten4 tuotteiden korvaaminen on maapallomme kannalta elintärkeää niin polttoaineissa kuin muissakin öljypohjaisissa tuotteissa. Tavallinen muovi hajoaa luonnossa hitaasti, ja myös siksi viljatärkkelyspohjaisten pakkausten kompostoituvuus on eduksi. Toivoisinpa todella, että luonnossa hajoavat, viljantärkkelyksestä valmistettavat elintarvikepakkaukset tulisivat pikaisesti osaksi meidän jokaisen arkipäivää. Siinä olisi taas yksi arkinen askel fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä ja siten ilmastonmuutoksen hillinnässä.

 terhi.latvala@ptt.fi