- Blogit
- Kansantalous
Yksi viime vuoden tärkeimmistä uutisaiheista Suomessa oli turvapaikanhakijat. Mediassa pääosaan nousivat ennen kaikkea asenteet hakijoita kohtaan ja oikeutus Suomeen tulemisesta. Mielipiteiden vaihto teeman ympärillä jatkunee myös tänä vuonna kiivaana.
Kattavaa keskustelua maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ei tämän äkkinäisen turvapaikanhakijatulvan seurauksena ole kuultu. Lähes ainoana huolenaiheena on ollut julkisen talouden kantokyky. Lyhyellä aikavälillä julkiselle sektorille aiheutuvat kustannukset ovat pääosassa – muista tosiasioista on vaiettu.
Tutkimusta maahanmuutosta ja taloudesta löytyy Suomesta kuitenkin jo runsaasti. Vaikutuksia on tarkasteltu melko laajalti, ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutukset kantaväestön asemaan työmarkkinoilla ovat pieniä. Lisäksi OECD on esittänyt laskelmissaan, että maahanmuutto on tuonut julkiselle sektorille Suomessakin pientä etua. Keinoja, millä suurimpiin mahdollisiin positiivisiin talousvaikutuksiin päästään, olisi siis tarkasteltava kriittisesti.
Turvapaikanhakijoina tulleista maahanmuuttajista sen sijaan tiedetään vähän. Tilastokeskuksen loppuvuodesta 2015 ilmestyneestä julkaisusta tosin selviää, että yrittäjien osuus pakolaistaustaisten joukossa on suurempi kuin kantaväestössä. PTT:n tammikuun puolivälissä julkaistavassa asuntomarkkinaennusteessa taas käsitellään turvapaikanhakijoiden vaikutusta asuntomarkkinoihin.
Vaikka tutkimusta pakolaisuuden taloustieteestä on vähän, Suomeen tällä hetkellä kohdistuvat turvapaikanhakijavirrat ovat niin pieniä, että niiden taloudelliset vaikutukset jäävät mitä luultavimmin erittäin vähäisiksi. Näin todetaan esimerkiksi Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa joulukuussa 2015 julkaistussa artikkelissa.
Toisaalta muuttoliikkeiden globaalia tarkastelua olisi syytä tuoda esille enemmänkin, sillä maailmanlaajuiselle muuttajien määrälle ei näytä olevan odotettavissa hiipumista. Muuttovirtojen maailmanlaajuisista talousvaikutuksista kirjoittaa muun muassa Harvardin yliopiston professori Geroge J. Borjas, joka suhtautuu kriittisesti näkemykseen, että esteiden poistaminen kansainvälisessä muuttoliikkeessä toisi suuria globaaleja taloudellisia hyötyjä. Kritiikin lisäksi Borjasin pääajatus on, että erilaiset instituutiot eri maissa vaikuttavat maahanmuuton taloudellisiin seurauksiin globaalissa mittakaavassa. Sekä maahanmuuton globaaleja että paikallisia vaikutuksia on siis syytä tutkia enemmän.
Uusia keskustelunavauksia maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin liittyen tarvitaan myös Suomessa vuonna 2016. Aloittaa voi vaikka tarkastelemalla sitä, miltä Suomen huoltosuhde näyttää nykyisellä väestönkasvulla 30 vuoden päästä. Työikäisen väestön kasvua tarvitaan, jotta huoltosuhde säilyisi kohtuullisena. Löytyisiköhän maahanmuutosta tähän ongelmaan ratkaisu?
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 11.1.2016
