Luottamus ja talouskasvu

Demokratian juhlan jälkeen uusilla päättäjillä on edessään viime vaalikauden onneton perintö.

Lähes kaikki kansantalouden keskeiset mittarit ovat edelleen miinuksella. Teollisuustuotanto vähenee ja uudet tilauksetkin kääntyivät lyhyen kasvukauden jälkeen uudestaan laskuun. Työttömyys on pahentunut alkuvuonna merkittävästi. Huoli työpaikan säilymisestä saa ihmiset varovaisiksi kuluttajiksi, minkä seurauksena yksityinen kulutus on vähentynyt.

Luottamus tulevaan on rapautunut.

Jotta Suomi pääsee irti nykyisestä kurimuksestaan, tarvitaan joukko merkittäviä talouspoliittisia päätöksiä. Tämä edellyttää luottamusta poliittisten päätöksentekijöiden välillä. Luottamus on kuitenkin tärkeätä talouden toiminnalle myös yleisemmin.

Talouskasvun kannalta on tärkeätä, että kansalaiset luottavat sekä talouden instituutioihin että toisiinsa. Ilman luottamusta talouden instituutioihin ja toisiin ihmisiin liiketoiminnan riskit kasvavat merkittävästi. Tämän seurauksena esimerkiksi investoinnit vähenevät.

Luottamus ihmisten välillä on tärkeää myös sen takia, että se auttaa yhteiskuntaa selviytymään hyvin erilaisista ja yllättävistäkin shokeista. Vaikka luottamus on luonteeltaan hyvin pysyvä ilmiö yhteiskunnassa, se ei kuitenkaan välttämättä ole vakio.

Suomi elää tällä hetkellä modernin taloushistoriansa pitkäaikaisinta taantumaa. Suomen talous on ennusteiden mukaan edelleen noin neljä prosenttia pienempi vuonna 2016 kuin vuonna 2008.

Työttömyysjaksojen pitkittyminen heikon talouskehityksen seurauksena uhkaa syrjäyttää osan ihmisistä työelämästä. Erityisesti tämä koskee alemman koulutusasteen työntekijöitä. Luottamuksen toisiin ihmisiin onkin tutkimuksissa havaittu vaihtelevan merkittävästi koulutustason mukaan.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista lähes kaikki tuntevat ihmisen, johon voivat luottaa. Perusasteen koulutuksen saaneista jopa kolmannes ei kuitenkaan tunne ketään, johon voisi luottaa.

Yleinen, ihmisten välinen luottamus ja luottamus
instituutioihin ovat yhteydessä toisiinsa. Ihmisten välisen luottamuksen syntyyn vaikuttaa se, miten julkiset instituutiot ja erityisesti politiikkaa toimeenpanevat hallinnolliset instituutiot toimivat. Ne, jotka luottavat ihmisiin, luottavat yleensä myös instituutioihin.

Suomen vahvuus on luotettava julkisen päätöksenteon toimeenpanokoneisto (poliisi, oikeuslaitos ja virkamiehet). Hyvinvointiyhteiskunta takaa turvaverkon, joka luo edellytykset kohdata nykyisetkin haasteet. Jos vähemmän koulutetut kansalaiset kuitenkin kokevat, että he eivät voi luottaa toisiin ihmisiin, voi yhteiskunnan muutoskyky heiketä.

Talouden menestyksen kannalta välttämättömiä muutoksia on vaikea saada tehtyä, jos osapuolet tuntevat jatkuvaa epäluottamusta toisiaan kohtaan.

Luottamusta tukevia rakenteita ja ihmisten huolenpitoa toisistaan onkin vahvistettava kaikilla tasoilla. Ylimpien poliittisten päättäjien on välttämätöntä laatia vaikuttava talousohjelma, johon kaikki osapuolet ilman erivapauksia sitoutuvat.

Ihmisten arjessa osallisuuden kokemusta tukevia rakenteita voisivat julkisten hyvinvointipalveluiden lisäksi olla esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan verkostot, jotka helpottaisivat auttamishaluisten ja apua tarvitsevien kohtaamista.

Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 27.4.2015.