- Blogit
Ihmisen toiminta aiheuttaa muulle luonnolle monenlaisia haitallisia vaikutuksia. Niitä syntyy niin tuotannosta kuin tavallisesta arkielämästä.
Oma lukunsa ovat uusista hankkeista, kuten teiden ja muun infrastruktuurin rakentamisesta, asuinrakentamisesta tai suurista investointihankkeista, esimerkiksi kaivostoiminnasta, syntyvät kertaluonteisemmat mutta usein pysyvät vaikutukset.
Ihmisille tämäntyyppiset haittojakin aiheuttavat hankkeet ovat usein välttämättömiä. Jotta elämä maapallolla olisi kuitenkin mahdollista tulevaisuudessa, on vaikutuksia luontoon pyrittävä vähentämään ja välttämään. Myös Suomen lainsäädäntö vaatii tätä.
Pitkällä aikavälillä pelkkä haittojen vähentäminen ei kuitenkaan enää riitä, vaan menetettyjä luontoarvoja olisi myös korvattava. Tätä kutsutaan ekologiseksi kompensoinniksi.
Ekologista kompensointia käytettäessä arvokkaiksi katsottuja, hankkeen seurauksena hävinneitä luontoarvoja korvataan luomalla tai suojelemalla vastaavantyyppisiä luontoarvoja muualla. Jos yhteiskunnan kannalta tärkeäksi katsottu hanke tuhoaa luontoarvoiltaan arvokkaan suon, vastaavantyyppinen suo olisi ennallistettava jossakin muualla.
Luontoarvoihin olisi syytä laskea myös virkistysarvoja, esimerkiksi tärkeiksi katsotut lähivirkistysalueet.
Suomessa ekologista kompensointia ei tällä hetkellä juurikaan käytetä. Sen käyttäminen helpottaisi esimerkiksi maankäytön suunnittelua tietyissä ongelmatilanteissa.
Liito-oravaesiintymät ovat jarruttaneet asuinrakentamista monissa Suomen kaupungeissa. Jos liito-orava-alueilla ei muita vaihtoehtoja suunnitelmalle löydy, hanke joko ei toteudu tai sille annetaan poikkeuslupa, mutta samalla menetetään luontoarvoja.
Ekologisen kompensoinnin käyttö toisi mukanaan kolmannen vaihtoehdon. Kompensointia käytettäessä hanke voitaisiin yleisen edun niin vaatiessa poikkeusluvalla toteuttaa, mutta samanaikaisesti hankkeen toteuttaja velvoitettaisiin edistämään esimerkiksi liito-oravan pesimismahdollisuuksia jossakin muualla.
Hyvin toteutettuna kompensoinnin käyttö edistää sekä luontoarvojen säilymistä että tärkeiksi katsottujen hankkeiden etenemistä. Kompensointia toteutetaan jo muun muassa Ruotsissa.
Mekanismin kehittämistä ja käyttöä myös Suomessa olisi syytä harkita.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 12.11.2014.
