- Blogit
- Ruoka
Luomutuotannon periaatteita voisi yksinkertaistaa, jotta säädösrunsaus ei aiheuttaisi tahattomia virheitä tiloilla. Samalla on kuitenkin huolehdittava luomumerkinnän uskottavuudesta, kirjoittaa Elli Lemmetti.
Suomessa luonnonmukaisen tuotannon viljelyalalle on asetettu kovat kasvutavoitteet. Vihreän siirtymän tavoite pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, jolloin Suomen peltoalasta 25 prosenttia olisi luomuviljeltyä. Kertauksen vuoksi luomun periaatteet lyhyesti: maan kasvukunnon parantaminen, kasvinsuojeluaineiden, väkilannoitteiden sekä tiettyjen lisäaineiden käyttökielto ja eläintuotannossa lajityypillisen käytöksen mahdollistaminen. Jos tarkemmin tahtoo luomuehtoihin perehtyä, niin ohjeita ja säännöksiä on nippu jos toinenkin. Kaupassa luomuilu on onneksi helppoa: etsitään se puuropaketti, josta löytyy Eurolehti-tunnus edustamassa tuotantotapaa. Nopeaa ja selkeää, mutta toki hieman kalliimpaa.
Voisi kuvitella olevan helppoa väittää jonkun tuotteen olevan luomua, sillä melko samaltahan esimerkiksi tavanomaiset ja luomupuurohiutaleet näyttävät lautasella. Onneksi luomuvalvonta pitää huolen, ettei tavanomaisia myyntieriä päädy kauppoihin luomuna ja luomutunnukseen oikeellisuuteen pystyy luottamaan. Useimmille luomutiloille tipahtaa näin kesällä postilaatikkoon viesti, jonka tehtävänä on varmistaa luomun pysyminen luomuna eli ilmoitus luomutarkastuksesta. Jokaiselle luomutilalle tehtävässä tarkastuksessa tilan ulkopuolinen tarkastaja käy läpi luomutoimintaan vaadittavat asiakirjat ja tilan toimintatavat.
Säädöspaljous tuottaa joskus ongelmia luomutiloille
Tarkastusprosessi aiheuttaa toisinaan kuumotusta tuottajalle, sillä yksikin virhe tuotannossa saattaa johtaa luomutuotteiden markkinointikieltoon ja äärimmillään aikaisempien vuosien luomutukien palauttamiseen. Pelko sanktioista on harvoin seurausta ohjeiden tahallisesta rikkomisesta vaan luomusäädösten monimutkaisuudesta ja niiden tahattomasta noudattamatta jättämisestä. Esimerkiksi tilalla käytettävä kylvösiemen tulee todentaa luomuksi tai luomukelpoiseksi jokaisessa vaiheessa tuotantoa, ostosta myyntiin.
Käytännössä todentaminen tarkoittaa, että virallisia luomusiemeniä tilatessa saapuva erä tulee tarkastaa luomuksi ja erä tulee kirjata varastokirjanpitoon. Tämän lisäksi siemenmyyjän luomutodistus tulee noutaa luomuhakupalvelusta ja varmistaa, että siemenillä on vakuustodistus. Useimmille tiloille tämä on onneksi helppoa eikä varsinainen kynnyskysymys luomutuotantoon. Joitain tilallisia voi tosin risoa se, että varmisteluista huolimatta siementen todennus luomuksi ei kuitenkaan riitä kuin vuodeksi kerrallaan.
Ostopäivämäärä voi olla kriittisen tärkeä
Käytännössä millä tahansa tilalla voi tulla eteen seuraavanlainen tilanne: Tila tarvitsee kylvöä varten ostosiementä. Ostettavat siemenet sattuvat olemaan luomukelpoisia, eli ne on hyväksytty Ruokaviraston rekisteriin erillisellä päätöksellä luomutuotantoon kelpaavaksi. Luomutarkastuksessa siemenien tarkistetaan kelpaavan luomutuotantoon myyjän luomutodistuksella ja vakuustodistuksella todennetaan ostettu siemenerä luomutuotantoon soveltuvaksi.
Tässä vaiheessa niin Ruokavirastolla, myyjällä kuin ostajalla on tieto siementen luomukelpoisuudesta kyseisenä ajankohtana. Koska siemenet myytiin poikkeusluvalla, on lupa voimassa vain määräajan. Jos siemenet on sattumalta ostettu juuri, kun yleinen lupa on päättymässä, mutta siementen tilausvahvistukseen ostopäivämäärä on merkattu vasta luvan loppumisen jälkeen, ovat siemenet tavanomaisia.
Jos viljelijä erehtyy käyttämään kyseistä erää luomusiemenenä, on riski, että siemenien käyttö johtaa sanktioihin kuten luomutukien menettämiseen. Käytännössä siemenelle ei kuitenkaan tapahdu ostohetkellä mitään sellaista, mikä oleellisesti vaikuttaisi sen luomukelpoisuuteen, joten luvan voimassaolo kasvukaudeksi kerrallaan voi tuntua monista keinotekoiselta.
Systeemiä voisi yksinkertaistaa
On ymmärrettävää, että luomussa halutaan käytettävän luomutuotantopanoksia, mutta tilanne on paikka paikoin kohtuuttoman monimutkainen viljelijälle. Ei ole yllättävää, että Ruokaviraston kasvintuotannon Usein kysyttyä -osio onkin lähestulkoon täysin keskittynyt siemenen käytön kysymyksiin. Tulevaisuudessa luomun periaatteisiin tullaan todennäköisesti nojaamaan yhä enemmän, sillä ravinteiden kierrättäminen ja maan kasvukunnon ylläpito hyödyttää myös tavanomaisesti viljeleviä ja vähentää riippuvaisuutta väkilannoitteista.
Toive silti on, että systeemin monimutkaisuudessa ei seurattaisi luomun jalanjälkiä vaan päinvastoin: yksinkertaistettaisiin toimintaa myös luomussa ilman, että vihreän Eurolehti-tunnuksen uskottavuus kärsii.
Kirjoittaja työskentelee PTT:llä tutkimusharjoittelijana maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmässä ja on mukana nuoriin maatalousyrittäjiin keskittyvässä Kasvupolku-hankkeessa.
