- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Siipikarjanliha maistui suomalaisille vuonna 2008, sillä Tiken mukaan siipikarjanlihaa kulutettiin lähes 19 kiloa henkeä kohti vuodessa, mikä on jopa enemmän kuin naudanlihaa.
Kulutuksen kasvun myötä myös siipikarjanlihan tuonti Suomeen on kasvanut. Vuosi vuodelta brasilialainen kana on kulkeutunut yhä useammin Suomeen. Tämän vuoden alkupuoliskolla jopa puolet tuonnista oli jo brasilialaista alkuperää.
Brasiliassa potentiaalia riittää vielä vientimarkkinoiden osuuksien kasvattamiseen edelleen. Toinen vahva siipikarjanlihan tuottajamaa on Thaimaa, joka sekin hivuttautuu hiljalleen Suomen markkinoille.
Talouden taantuma on kuitenkin niistänyt kotimaan kulutusta tänä vuonna. Broilerinlihan kulutus aleni Elintarviketiedon tammi-kesäkuun luvuissa lähes neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja kalkkunanlihan jopa yli 20 prosenttia.
Oletettavasti siipikarjanlihan kotimainen kulutusrakenne on myös muuttunut fileistä ja ohuista leikkeleistä halvempaan koipeen.
Kulutuksen vähentymisen ohella myös kotimaista tuotantoa on vähennetty alkuvuodesta.
Siipikarjanlihan tuotannossa ketjuohjaus on viety hyvin pitkälle, jolloin tuottajat, teurastamot ja jalostajat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Siten vaikeassakin markkinatilanteessa tuotantoa pystytään sopeuttamaan kysyntää vastaavaksi.
Ensi vuonna siipikarjasektorilla saattavat puhaltaa uudet tuulet. Vuonna 2010 siipikarjanlihan tuontiin vaikuttanee komissiossa valmisteilla oleva siipikarjanlihan markkinointia koskeva asetusmuutos. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että pakastuksen jälkeen lihaa ei voi enää sulattaa ja myydä kuluttajille tuoretuotteena kotimaisen jalostajan pakkaamana.
Muutamat lihatalot ovat ottaneet voimakkaasti kantaa komission asetusmuutokseen.
Esimerkiksi Pouttu Oy perustelee työntekijöiden irtisanomisiaan asetusmuutokseen varautumisella. Suomalaiset kuluttajat ovat tottuneet siipikarjanlihassa lukuisaan tuoretuotteiden valikoimaan ja siten pakastebroilereiden aikakausi kotikeittiössä on eittämättä ohi.
Asetusmuutoksella tavoitellaan kuluttajien suojelua. Tavoitteena on tarjota kuluttajille varmempaa tietoa lihan käsittelystä ennen myyntiä ja selventää alkuperää. On selvää, että suomalaiselle kuluttajalle asetusmuutos selkiyttää kyllä lihan alkuperän tunnistamista kaupassa.
Asiassa hiukan kyllä haiskahtaa myös protektionismin tuulet, sillä asia nousi esiin Euroopan unionissa vuonna 2005: aikana jolloin siipikarjanlihan tuonti EU:hun oli lisääntynyt voimakkaasti edeltävinä vuosina.
Onko tuleva päätös sitten EU:n oman tuotannon suojaamista tuonnilta vai kuluttajan suojelua?
Vastaus lienee, että varmasti vähän kumpaakin.
