”Laatu ratkaisee metsäpalveluissakin”, Anna-Kaisa Rämö, 22.8.2007

MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA

Metsänomistajien keskuudessa maanviljelijöiden osuus sekä tilan yhteydessä asuminen vähenevät, kaupungeissa asuminen yleistyy ja entistä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsätilastaan. Tämän seurauksena metsänomistajien mahdollisuudet huolehtia itse metsistään ja niihin liittyvistä asioista hankaloituvat, vaikka kiinnostusta metsäasioihin olisikin. Tällöin myös tarve käyttää metsäpalveluita kasvaa.

Kuluttajat, metsänomistajat mukaan luettuina, tekevät valintojaan sekä laadun että hinnan perusteella oli sitten kyse tavaroista tai palveluista. Kovassa kilpailussa laadun merkitys kasvaa. Sitä mukaa kun uudet sukupolvet ryhtyvät hoitamaan metsiämme, laatu valintakriteerinä lisännee merkitystään myös metsä- ja puukauppapalveluissa.

Keskeinen haaste metsäpalveluiden laatua kehitettäessä on laadun määritteleminen ja mittaaminen. Laatua yleensä on vaikea määritellä ja palveluiden laatuun tämä pätee erityisesti. Asian tekee vaikeaksi ennen kaikkea palveluiden aineettomuus. Palvelut usein tuotetaan ja kulutetaan samanaikaisesti. Lisäksi kuluttaja voi itse olla osallisena palvelun tuottamistapahtumassa ja niinpä kukin kuluttaja vaikuttaa omalla tavallaan palvelun lopputulokseen.

PTT:ssä on viime vuosina selvitetty metsä- ja puukauppapalveluiden laatuun liittyviä tekijöitä kuten valintakriteereitä ja laadun mittaamista. Näyttää siltä, että metsä- ja puukauppapalveluiden laadun muodostavat monet osatekijät, joista osa on tyypillisiä mille hyvänsä palveluille, mutta osa on ominaisia vain metsäpalveluille. Metsä- ja puukauppapalveluiden laatua on mahdollista mitata ja seurata, kun nämä osatekijät tunnetaan.

Laatuarvostukset vaihtelevat eri metsänomistajaryhmissä ja laadun moniin osatekijöihin kiinnitetään paljon huomiota, kun palveluita ja palveluja tarjoavia organisaatioita valitaan. Metsänomistajat edellyttävät erityisesti, että palveluna ostettava työ on metsänomistajalle kilpailukykyinen vaihtoehto, lopputulos on korkealaatuinen ja palveluntarjoajan toiminta luotettavaa. Henkilökohtainen yhteydenpito nousee myös kärkipäähän metsänomistajien arvostuksissa.

Tulevaisuudessa palveluntarjoajien on kiinnitettävä metsä- ja puukauppapalveluiden laatuun huomiota nykyistä vielä paljon enemmän. Palveluihin tottuneet tulevaisuuden metsänomistajat ovat oletettavasti kriittisiä ja reagoivat herkästi saamaansa palveluun. He osaavat myös vaatia hyvää laatua kaikilta palveluilta. Lisäksi he ovat tottuneet kilpailuttamaan palveluntarjoajia ja vaihtavat myös näitä, mikäli laatu ei tyydytä. Vastaava ilmiö on jo tapahtunut esimerkiksi pankkipalveluiden kohdalla.

Kun metsäpalveluiden kysyntä kasvaa, todennäköisesti uusia yrittäjiä tulee alalle. Tämä lisännee kilpailua palveluntarjoajien keskuudessa. Parhaimmat edellytykset pärjätä tässä kilpailussa on sillä joka tietää, millaisia palveluita metsänomistajat tarvitsevat ja millaisin kriteerein he palveluita valitsevat.

Palveluiden kehittäminen ei kuitenkaan onnistu käden käänteessä. Tarvitaan perusteellista tietoa metsänomistajien palvelutarpeista ja valintaperusteista sekä perehtymistä palvelun laatutekijöihin.

Aktiivinen laatuseuranta on myös välttämätöntä, jotta erilaisten metsänomistajien tarpeissa ja laadun kriteereissä tapahtuvat muutokset havaitaan ajoissa ja niihin pystytään vastaamaan välittömästi.

anna-kaisa.ramo@ptt.fi