- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 12.9.2011
Kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan uusi kuntakartta hahmottuu ensi keväänä. Hallituksen tavoitteen mukaan kuntarakenteen tulisi perustua työssäkäyntialueisiin ja riittävän vahvoihin peruskuntiin. Työssäkäyntialueen lisäksi alueen elinvoima, väestökehitys ja talouden tunnusluvut vaikuttavat kuntarakenteeseen.
Vuonna 2009 Tilastokeskuksen luokittelemia työssäkäyntialueita oli 43, joihin kuului 213 kuntaa. 135 kuntaa ei kuulunut mihinkään työssäkäyntialueeseen.
Valtio voi edistää kuntaliitoksia taloudellisten ohjauskeinojen avulla. Kuntien valtionapua ollaan leikkaamassa yli 631 miljoonaa euroa.
Hallitusohjelman verolinjaukset vähentävät kuntien tuloja 600 miljoonalla eurolla. Kuntien tuloihin vaikuttavia veroratkaisuja ovat kiinteistöveron poisto valtionosuuksien tasausjärjestelmästä, perusvähennyksen nosto ja yhteisöveron jako-osuuden korotuksen vaiheittainen poistuminen.
Veroratkaisut vaikuttavat eri tavoin eri kuntien tuloihin. Kiinteistöveron poisto tasausjärjestelmästä ei muuta kuntasektorin yhteenlaskettuja verotuloja, mutta muuttaa yksittäisten kuntien verotuloja verotulojen tasauksen jälkeen.
Perusvähennyksen korotus vähentää sekä koko kuntasektorin verotuloja että yksittäisten kuntien verotuloja.
Yhteisöveron jako-osuuden korotuksen poistuminen puolestaan vähentää kuntien verotuloja.
Jos kunnat haluavat korvata verotulojen 600 miljoonan euron vähennyksen, niiden on nostettava kunnallisveroprosentin keskimäärin 0,7 prosenttiyksiköllä. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin varsin suuria.
Pienimmillä verotulojen menetyksillä selviävät pääkaupunkiseudun kunnat ja Lappi.
Pääkaupunkiseudun kunnissa ja Lapin kunnissa keskimäärin Rovaniemeä lukuun ottamatta selvitään alle 0,4 kunnallisveroprosenttiyksikköä vastaavalla menetyksellä. Suhteellisesti pienempi menetys johtuu ennen kaikkea kiinteistöveron poistosta kuntien verotulojen tasauksesta. Nämä kunnat hyötyisivät selvästi tästä uudistuksesta.
Suurimman verotulojen menetyksen kokisivat keskusten ulkopuoliset kunnat, erityisesti muun kuin Etelä-Suomen ja Lapin keskusten ulkopuoliset kunnat.
Maakuntakeskusta lukuun ottamatta keskimääräiset menetykset vastaavat Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa lähes 1,5 kunnallisveroprosenttiyksikön verotulojen menetystä.
Kehyskuntien kustannuksella kasvukeskuksia suosiva veroremontti osaltaan ohjaa kehitystä kohti vahvoja peruskuntia. Mielenkiintoista on seurata, miten kuntien valtionosuuksien leikkaukset kohdistuvat eri kuntiin.
Pasi Holm
