- Blogit
Eurokriisi on konkreettisesti havainnollistanut, kuinka
tärkeää talouskasvu on ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Ilman talouskasvua
julkisen talouden tasapainoa ei voi saavuttaa, työllisyys ei parane eivätkä
palkat – ainakaan reaalipalkat – nouse. Hyvinvointivaltiota ei voi kehittää.
Tämän vuoksi ei tarvitse ihmetellä, miksi poliittiset päättäjät tavoittelevat
talouskasvua.
Alkusyksyn aikana sekä Suomessa että Ruotsissa hallitukset
ovat esitelleet vuoden 2013 budjettiehdotuksensa. Suomessa keskusteltiin lähinnä
vanhuspalvelulaista ja laitoshoidon henkilöstömitoituksesta. Keskustelun
lopputulos oli, että asiaan palataan vuonna 2014.
Toki hallituksen
talousarvioesityksessä on myös varsinaisia kasvutoimenpiteitä. Keskeisin on
tutkimus- ja tuotekehitysvähennys yritysten verotuksessa. Tie- ja
rautatieinvestointeja suunnataan Pietarin yhteyksien
parantamiseen.
Ruotsissa keskusteltiin investointipaketeista pohjoisen
kaivoshankkeille, yhteisöveron merkittävästä keventämisestä, tutkimus- ja
tuotekehitysvähennyksestä yritysten verotuksessa sekä mittavista tie- ja
rautatieinvestointihankkeista. Mittaluokaltaan Ruotsin kasvupaketti on ainakin
viisinkertainen, ehkä jopa kymmenkertainen, Suomen toimenpiteisiin verrattuna.
Pellervon taloustutkimuksen tuoreen ennusteen mukaan Suomen talouskasvu
on tänä ja ensi vuonna yhteensä puoli prosenttia. Ruotsin talouskasvu tänä ja
ensi vuonna yhteensä on kolme prosenttia. Ruotsin vienti on kasvanut kymmenen
prosenttia finanssikriisiä ja eurokriisiä edeltäneestä tasosta. Suomen vienti on
supistunut vastaavana aikana viisitoista prosenttia.
Suomea on vuosien
saatossa kehitetty Ruotsia matkimalla. Monesti se on tuntunut vähän tylsältä.
Olisi aina mukavampaa olla itse tiennäyttäjä.
On se sitten tylsää tai ei,
Ruotsin kasvupolitiikkaa olisi nyt hyvä seurata.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuus PTT:n taloustutka -plastalla 1.10.2012
