Kuluttajat vapaalla

Kävin kesälomalla pitkästä aikaa Kainuussa. Maisemiakin piti käydä katsomassa, joten suuntasimme Vuokattiin. Meinasin lentää selälleni, kun näin loma-asuntojen loppumattomat rivistöt. Aktiviteettejakin näytti olevan varmasti jokaiselle lomailijalle. Perusnuukana ihmisenä ryhdyin siinä päivittelemään, että onpa ihmisillä nykyään varaa kuluttaa vapaa-ajalla. Työpöydän ääreen päästyäni ryhdyin kaivelemaan asiasta tilastotietoja.

 

Tilastokeskuksen tuorein julkistettu kulutustutkimus on vuodelta 2006. Tutkimuksen mukaan kansalaisten kulutusmahdollisuudet ovat parantuneet 2000-luvun alkupuolella. Asuminen, liikenne ja elintarvikkeet ovat edelleen suurimmat menoerät, mutta suomalaisilla on entistä enemmän varaa muuhunkin kuin välttämättömään. Kulttuuri- ja vapaa-ajan menot kasvoivat 32 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2006. Tilastokeskuksen arvion mukaan menojen kasvu kertoo vapaa-ajan muuttumisesta kaupallisemmaksi.

 

Matkailusta on tuoreempia tilastoja. Vuonna 2012 suomalaiset tekivät 6,4 miljoonaa vapaa-ajan matkaa, joiden aikana käytettiin maksullisia majoituspalveluita. Matkojen määrä kasvoi 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Suosituimmat matkailumaakunnat olivat Uusimaa, Pirkanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Monen maakunnan strategiassa matkailu onkin merkittävällä sijalla.

 

Vapaa-aika on ilmiselvästi kaupallistunut. Kulutusmahdollisuudet ovat parantuneet vuosikymmenien aikana, joten majoitukselle ja muille palveluille on kysyntää. Tutkijat ovat nostaneet esiin hybridikulutuksen käsitteen. Hybridikulutus tarkoittaa, että kuluttamisessa ei ole kyse vain tavaroiden ostamisesta tai palveluiden käyttämisestä vaan samalla kulutamme brändejä ja haemme elämyksiä. Esimerkiksi pomppiminen Angry Birds -puistossa on hybridikulutusta.

 

Suomessa suuret ikäluokat ovat siirtymässä työelämästä vapaalle. Perinteisesti eläkeläiset ovat olleet säästäväisiä. Pienestä eläkkeestäkin on säästetty pahan päivän varalle. Taloustieteen teorian mukaan eläkkeellä ei pitäisi säästää vaan kuluttaa säästöjään. Näin kulutus tasaantuisi elämänkaaren aikana. On mielenkiintoista nähdä, tarkoittaako suurten ikäluokkien kasvanut vapaa-aikaa tulevaisuudessa myös kasvavaa kulutusta.

 

Kun matkustin lapsena kesälomalle Kainuuseen, nukuimme mummolassa tai teltassa. Tauot pidimme levähdyspaikoilla ja söimme omia eväitä. Onneksi mummola on edelleenkin suosittu matkakohde. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 tehtiin 20,4 miljoonaa matkaa mökille sekä sukulaisten tai tuttavien luo. Näiden matkojen määrä väheni kuitenkin edellisestä vuodesta 20 prosenttia. Nousevatko kaupalliset aktiviteetit joskus mummolan aktiviteetteja suositummiksi?

 

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 2.9.2013.