- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOSTUTKA
Tutkiessaan talouden suhdannevaihteluiden syitä taloustieteilijä John Maynard Keynes teki jo 1930-luvulla tunnetuksi näkemyksen, jonka mukaan kuluttajat, yritysjohtajat ja yrittäjät eivät aina toimi järkevästi. Taloudellisten laskelmien sijaan heidän käyttäytymistään ohjaavat toisinaan vaistonvaraiset optimismin ja pessimismin aallot, jotka eivät ole pelkkää tervettä reagointia taloudellisiin tosiseikkoihin. Tällaisissa tilanteissa kuluttajien ja yrittäjien tunnelmilla on joskus kiusallinen taipumus toteuttaa itse itseään. Myöhempinä vuosikymmeninä näistä Keynesin ajatuksista on tullut ekonomistien analyyseissä arkipäivää. Kun taloudessa tapahtuu jotain hämmentävää, jota ei voi selittää tavanomaisilla malleilla ja tilastotiedoilla, selitystä joudutaan hakemaan markkinoiden ja kuluttajien tunnelmista.
Tämänhetkisen finanssikriisin aikana Keynesin kuvaamaa vaistonvaraista käyttäytymistä on nähty varsinkin rahamarkkinoilla ja pörssissä. Pankit näyttää vallanneen suoranainen luottamuslama, minkä seurauksena ne eivät ole uskaltaneet luotottaa toisiaan totuttuun tapaan. Kuluttajille ja yrityksille tämä on näkynyt sekä korkeampina korkoina että hankalampana luoton saatavuutena.
Siinä missä rahamarkkinoiden ongelmat purevat kaikkialla taloudessa, osakekurssien heilahtelu näyttää ainakin Suomessa jääneen toisarvoiseksi ilmiöksi. Suomalaisten varallisuus on enimmäkseen kiinni asunnoissa ja pankkitileillä, eikä pörssikurssien laskulla liene muutenkaan suuria vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyteen.
Pörssikurssien sijaan nyt on aihetta olla huolissaan suomalaisten kuluttajien tunnelmista. Viime vuosien nopeaa talouskasvua ja työllisyyden paranemista on paljosta kiittäminen yksityisen kulutuksen kasvua, kun Suomalaiset ovat ottaneet kiinni elintasoeroa Euroopan vauraimpiin maihin verrattuna. Parin seuraavan vuoden aikana yksityisen kulutuksen merkitys talouskasvulle ja työllisyydelle korostuu entisestään, kun korkeammat korot ja vaikeampi luotonsaanti leikkaavat sekä investointeja että vientikysyntää.
Kulutuksen kasvua onneksi tukee se että palkankorotukset ja veronalennukset kasvattavat ensi vuonna palkansaajien käteen jääviä tuloja tätä vuotta nopeammin. Inflaationkaan ei enää ennusteta syövän ostovoimaa tämänvuotista vauhtia. Matalamman korkotason ja pitempien maksuaikojen vuoksi kotitalouksien velkaantumisongelmakin on vielä hyvin hallinnassa, toisin kuin viime lamaa edeltäneinä aikoina.
Vaikka Tilastokeskuksen luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien luottamus ei syyskuussa enää heikentynyt edelliskuukauteen verrattuna, epävarmuus näyttää silti iskeneen kuluttajiin. Autokauppa hyytyi jo loppukesästä ja kiinteistövälittäjien ennakkotietojen mukaan asuntojen hinnat ovat alkusyksystä laskeneet Suomessakin lähes kymmenen prosenttia.
Kuluttajien varovaisuutta selittää pitkälti terve varovaisuus kun huoli oman työpaikan puolesta on kasvanut. Monen suomalaisen mielessä voi myös kummitella muistot lamavuosista. Toivottavasti nämä pelot eivät kasva siihen mittaan että niistä tulee itsensä toteuttavia.
