”Kukat, mehiläiset ja finanssikriisi”, Markus Lahtinen, 17.8.2009

                                                      MAASEUDUN TULEVAISUUDEN TALOUSTUTKA

Maailmantaloutta koettelevan finanssikriisin alkulähde oli kotitalouksien, erityisesti yhdysvaltalaisten kotitalouksien, holtiton velkaantuminen. Kotitalouksien velkaantumisen taustalla olivat rahoituksen liian helppo saatavuus ja alhainen korkotaso.

Kotitalouksien velkaantumiseen vaikuttaa erityisesti pitkien korkojen taso. Tämä on ongelmallista talouden vakautta tavoittelevan keskuspankin kannalta, koska keskuspankki pystyy omilla toimillaan vaikuttamaan sitä huonommin korkojen tasoon mitä pidempiaikaisen velan korosta on kysymys.

Vaikka Yhdysvaltojen keskuspankkia on syytetty osin ehkä oikeutetusti liian löysästä rahapolitiikasta, pitkät korot alkoivat myös elää omaa, keskuspankista riippumatonta elämää. Alhaiset pitkät korot altistivat liialliseen luototuksen riskeille, joita Yhdysvaltojen puutteellinen rahoitusvalvonta ei omalta osaltaan pystynyt estämään.

Yhdysvallat on kansakuntana velkaantunut viimeiset pari vuosikymmentä. Perinteisesti rahoittajina ovat toimineet Japani ja öljyntuottajamaat.

Tällä vuosikymmenellä Yhdysvaltojen velkaantumisessa tapahtui kuitenkin kaksi merkittävää muutosta.

Ensinnäkin Yhdysvaltojen velkaantuminen kasvoi räjähdysmäisesti. Normaalisti tämä olisi merkinnyt pitkien korkojen nousua, jolla olisi ollut velkaantumista hillitsevä vaikutus. Nopeasti kasvanut velkaantuminen ei kuitenkaan tällä kertaa johtanut korkojen nousuun vaan yllättäen pitkät korot kääntyivät laskuun. Tämä oli seurausta Kiinan ilmaantumisesta merkittäväksi rahoittajaksi.

Kiinan nousu merkittäväksi lainanantajaksi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on seurausta sekä nopeasta talouskasvusta että erittäin korkeasta säästämisasteesta.

Länsimaissa kotitalouksien säästämisaste, eli se osuus joka säästetään käteen jäävästä tulosta, on viime vuosina vaihdellut lähes nollan (Yhdysvallat) ja noin kymmenen (Saksa) prosentin välillä. Kiinassa vastaava luku on noin 30 prosenttia. Tämän lisäksi julkinen ja yritysten säästäminen on suurta. Kokonaissäästäminen onkin noin puolet Kiinan BKT:sta.

Kiinalaisten kotitalouksien suuren säästämisen taustalla on usein nähty varautumista sairauksiin ja eläköitymiseen. Tämä kasvattaa kotitalouksien säästämistä, koska julkisia palveluja ei ole tai julkisen vallan lupauksiin palveluista ei luoteta.

Kiinan rahoitusmarkkinoiden kehittymättömyys rajoittaa myös omalta osaltaan luotonsaantia, mikä pakottaa säästämään lainaamisen sijaan.

Edellä mainitut seikat ovatkin tärkeitä tekijöitä, kun selitetään korkeata säästämisen tasoa. Ne eivät kuitenkaan selitä kotitalouksien kasvanutta säästämistä, koska kaikki edellä mainitut säästämisen syyt olivat aiemmin vielä merkittävämpiä. Jos säästämisen taustalla olisivat siis vain edellä mainitut syyt, säästämisen ei olisi pitänyt enää ainakaan nousta vaan ehkä jopa laskea.

Korkean säästämisasteen taustalla pitää siis olla muitakin syitä.

Yksi mielenkiintoisimmista teorioista liittyy tyttöjen ja poikien määrään. Poikia syntyy normaalisti 106 sataa tyttöä kohti.

Kiinassa on kuitenkin ollut vuodesta 1979 asti voimassa yhden lapsen politiikka. Poikien osuus on politiikkaohjelman alusta lähtien tasaisesti kasvanut ja vuonna 2007 poikia syntyi jo 124 sataa tyttöä kohti.

Poikien vanhemmille onkin syntynyt huoli oman pojan menestymisestä tulevilla avioliittomarkkinoilla. Koska Kiinassakin tytöt (tyttöjen vanhemmat) arvostavat varallisuutta kumppanin valinnassa, tämä luo voimakkaan syyn säästämiselle. Muuten samanlaisten perheiden säästäminen onkin suurempaa, jos perheessä on poika. Säästäminen kasvaa poikalasten perheissä edelleen, jos perhe asuu alueella, jossa tyttöjen määrä on huomattavan pieni.

Kiinalaisten säästäminen on merkittävällä tavalla vaikuttanut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden toimintaan viimeisen vuosikymmen aikana.

Globaalissa taloudessa kiinalaisten poikien naimahuolet vaikuttavat myös suomalaisten elämään.

Tällä kertaa naimahuolilla oli osansa finanssikriisin synnyssä, mutta tarina tuskin on vielä lopussa.

Vaikutukset eivät jatkossa ole välttämättä pelkästään taloudellisia, koska yksinäisten kiinalaisten miesten kasvava armeija on tulevaisuudessa myös poliittinen ongelma.

markus.lahtinen@ptt.fi