- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 13.6.2011
Ongelmilla on yleensä tapana pitkittyessään myös mutkistua. Tämä pätee myös euroalueen kriisiin.
Euroalueen valtiot yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa pystyivät viime keväänä tekemään riittäviä ratkaisuja Kreikan ja sitä myötä koko euroalueen talouden vakauttamiseksi. Irlannin ongelmiinkin löytyi työkalupakista oikea väline ja lopulta myös Portugali sai tarvitsemansa avun.
Ongelma on kuitenkin siinä, että asioita yksitellen ratkottaessa kuva kokonaistilanteesta on päässyt pahasti hämärtymään. Juuri tällä hetkellä kenelläkään ei ole näkemystä siitä, minne europursi on seilaamassa.
Koska laivalta puuttuu kippari, eri osapuolet yrittävät kääntää purtta haluamaansa suuntaan. Saksa ja Saksan vanavedessä myös Suomi korostaa Kreikan lainojen ainakin jonkin asteista uudelleenjärjestelyä ja myös yksityisten sijoittajien vastuuta tästä toimenpiteestä syntyvistä tappioista. Ajatus velkajärjestelystä on realistinen ja hyvä, koska Kreikka ei koskaan pysty selviytymään nykyisistä veloistaan.
Euroopan keskuspankki (EKP) puolestaan tosiasiassa vastustaa kaikkia sellaisia velkajärjestelyitä, joilla olisi minkäänlaista taloudellista merkitystä. Myös EKP:n kanta on hyvin perusteltu, koska valtionvelkojen uudelleenjärjestely vaarantaisi Kreikan, ja mikä vielä olennaisempaa, myös muiden ongelmamaiden pankkien toiminnan.
Koska kriisiin ei ole täydellistä ratkaisua, ongelman ydin ei ole näkemysten erot vaan se, että mikään eurooppalainen toimija ei pysty ottamaan johtoa käsiinsä. EKP esimerkiksi uhkaa lopettaa kreikkalaisten pankkien lyhytaikaisten rahoituksen, jos velkajärjestelyt vastoin EKP:n kantaa päätetään toteuttaa.
EKP:n uhkaus tarkoittaa suomeksi Kreikan pakottamista pois euroalueesta. Jos laivassa olisi kapteeni, tämä todennäköisesti ilmoittaisi EKP:lle, ettei moisen asian päättäminen kuulu keskuspankin toimivaltaan.
Nyt tilanne on täysin avoin ja kukaan ei pysty tai uskalla ottaa vastuuta suunnitelmasta, joka uskottavasti johtaisi pois nykyisestä kriisistä.
Mitään todellista ratkaisua nykyisen kriisin ratkaisemiseksi ei pystytä tekemään ennen kuin saadaan päätettyä, millainen Euroopan Unioni, ja euroalue osana sitä, halutaan.
Päätös on iso ja sitä olisi ollut hyvä valmistella perusteellisesti. Koska kokonainen vuosi on hukattu keskittyen hoitamaan yksittäisten maiden akuutteja kriisejä, aika on käymässä vähiin.
Loputtomasti ei voida pelata aikaa ja toivoa ihmepelastusta kriisimaiden nopean talouskasvun muodossa. Oikeassa elämässä pitää olla valmis syventämään kansallisvaltioiden yhteistyötä merkittävästi tai luopumaan ideasta vaurautta ja vakautta tuovasta yhteisestä valuutasta.
Jos ei pystytä tekemään mitään isoja rakenteita uudistavia ratkaisuja, meille jää käteen Musta Pekka alati kriisiytyvän ja taloudellista hyvinvointia heikentävän eurovaluutan muodossa.
Markus Lahtinen
