”Kuinka käy kutistetun lohikäärmeen?” Janne Huovari, 14.1.2008

                                                   MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA

 

Lohikäärmeen kutistamisesta on satukirjojen lisäksi kirjoitettu vuoden vaihteessa myös talouslehdissä. Lohikäärmeellä viitataan tietenkin Kiinaan ja kutistamisella siihen, että Maailmanpankin uuden arvion mukaan Kiinan talouden koko onkin noin 40 prosenttia pienempi kuin aikaisemmin on kuviteltu.

Kiinan vaikutus on viime vuosina ollut suuri maailmantalouteen. Öljyn, muiden raaka-aineiden ja ruuan hinnan kallistumisen katsotaan johtuneen Kiinan talouden koko ajan kasvavasta kysynnästä.

Kiinan valtava tuotannon kasvu on tuonut kiinalaistuotteiden vyöryn lännen markkinoille ja halpojen tuontitavaroiden lisäksi pelot työpaikkakadosta ovat lisääntyneet.

Nyt siis Kiinan lohikäärme onkin huomattavasti pienempi kuin kuvittelimmekaan.

Kiinan osuus maailmantaloudesta on uuden arvion mukaan alle kymmenen prosenttia aikaisemman noin 14 prosentin sijaan.

Onko Kiinan merkitystä maailmantaloudelle siis yliarvioitu viime vuosina? Ehkä niinkin, mutta uusi arvio Kiinan talouden koosta ei poista Kiinan merkityksen nopeaa kasvua. Myös kutistuneenakin Kiina on edelleen maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen.

Kiinan kutistuminen on seurausta uudesta arvioista Kiinan hintatasosta. Maiden talouksien kokoa verrataan ottamalla huomioon miten paljon kunkin talouden tuloilla saa ostetuksi tuotteita kyseisessä maassa.

Aiempi käsitys Kiinan talouden koosta perustui virheelliseen arvioon siitä, mitä tuotekori Kiinassa maksaisi. Kutistuminen tapahtui tilastoissa ja tuskin kovin moni kiinalainen taloutensa kutistumista huomasi.

Uudella, selvästi aiempaa pienemmällä, arviolla Kiinan talouden koosta on kuitenkin merkitystä sille, mitä voidaan ajatella maailman talouden tulevasta kehityksestä. Kiinan todellinen koko ja merkitys maailmantaloudelle on puntarissa kuluvan vuoden aikana, jos odotusten mukaisesti Yhdysvaltojen talous ajautuu taantumaan. Kulutustavaroiden viennillä Yhdysvaltoihin on ollut suuri merkitys Kiinan talouden kasvulle.

Kysymysmerkki onkin, hyytyykö myös Kiinan talouden kasvu, jos vienti Yhdysvaltoihin ei enää kasvakaan entiseen tapaan. Varsinkin jos Kiina onkin selvästi köyhempi maa kuin tähän asti on uskottu.

Onko kutistuneella Kiinalla kykyä ottaa maailmantalouden veturin roolin myös ilman Yhdysvalojen vetoapua?

Periaatteessa Kiinan edellytykset ovat hyvät. Valtava ulkomaankaupan ylijäämä ja kasvava keskiluokan kysyntä kotimaassa mahdollistaisivat periaatteessa kysynnän kasvun suuntaamisen omille kotimarkkinoille.

Yksi Kiinan ongelmistahan on ollut vientiin tähtäävien investointien aiheuttama talouden ylikuumentuminen, ja talouden kasvua on pyritty jopa jarruttamaan.

Vientikysynnän hiipumisen ei tarvitse johtaa taantumaan myös Kiinassa.

Taantumaan myös Kiinassa ei maailmantaloudella olisi missään nimessä varaa. Ikääntyvästä ja kalliista eurosta kärsivästä Euroopasta tuskin on maailmantalouden veturin rooliin.

janne.huovari@ptt.fi