- Blogit
Maaseudun Tulevaisuus / PTT.n taloustutka 17.5.2010
EU-maiden perustama vakausrahasto yhdistettynä Euroopan keskuspankin setelirahoitukseen näyttää rauhoittaneen Euroopan finanssimarkkinat, ainakin vielä tätä kirjoitettaessa. Sijoittajien joukkopako ei näytä leviävän Portugaliin, Espan-
jaan ja Irlantiin, ja talouden tuplasukellus on toistaiseksi peruttu. Talouden suuret ongelmat Euroopassa ovat silti vielä ratkaisematta.
Vaikean rakenteellisen ongelman muodostaa euroalueen sisäinen epätasapaino. Kun rahaliittoa perustettiin, mietittiin, seuraavatko suhdanteet eri maissa toisiaan niin hyvin, että Euroopan keskuspankin tuleva yhteinen rahapolitiikka toimisi hyvin kaikissa jäsenmaissa.
Portugalia lukuun ottamatta euroalueen ongelmamaiden talouskasvu ei euroaikana ole jäänyt paljon jälkeen euroalueen ”kovan ytimen” Saksan ja Ranskan, tai esimerkiksi Suomen talouskasvusta. Euroopan keskuspankin yhden koon rahapolitiikka ei silti ole pukenut euroalueen köyhimpiä rajamaita yhtä hyvin kuin ydintä.
Euroalueen ongelmat eivät rajoitu Kreikkaan. Rahaliiton tämänhetkisiä ongelmia on, hieman nurinkurisesti, ruokkinut kehitys Saksassa ja muissa rahaliiton ydinmaissa. Toisin kuin Kreikassa, talouskasvu on näissä maissa ollut pitkälti vientivetoista ja kotitalouksien kulutuksen kasvu on pysynyt maltillisena.
Kotitalouksien, yritysten ja julkisen talouden säästöt ovat näkyneet ylijäämäisinä vaihtotaseina, varsinkin Saksan tapauksessa.
Koko euroalueen näkökulmasta saksalainen säästäminen ei näytä puhtaalta hyveeltä. Jos yksi maa jatkuvasti tienaa enemmän kuin syö, jonkun muun täytyy vastaavasti syödä yli varojensa.
Kun korot ovat olleet matalalla ja kotimaasta on puuttunut tuottavia sijoituskohteita, ylijäämäisten maiden sijoittajat ovat hakeneet euroilleen parempaa tuottoa ulkomailta, esimerkiksi Etelä-Euroopan kiinteistömarkkinoilta tai valtionlainoista. Ilman tätä luottojen ylitarjontaa kreikkalaistenkin olisi ollut huomattavasti hankalampi rakentaa velkakuplaansa.
Pelkästään säästämällä eivät kreikkalaisetkaan saa velkojaan maksetuksi vaan tarvitaan myös talouskasvua. Etelä-Euroopan kriisimaiden täytyy löytää tuotteilleen lisää kysyntää vientiä kasvattamalla.
Vientikysynnän elvyttämiseksi Kreikka voi valita ikäviä ja vielä ikävämpiä vaihtoehtoja, kuten tavallisten kreikkalaisten valmiiksi pienten palkkojen leikkaukset tai rahaliitosta eroamisen ja valuutan devalvoimisen.
Paras ratkaisu olisi, että sitä mukaa kun Saksan ja Suomen kaltaiset ylijäämämaat nousevat taantumasta, niissä myös aletaan kuluttaa enemmän, myös fetajuustoa ja oliiveja.
Petri Mäki-Fränti
