”Kreikan velkakriisi käy suomalaisen metsänomistajan kukkarolle” Paula Horne

            MAASEUDUN TULEVAISUUS/ PTT:N TALOUSTUTKA 9.11.2011

Kreikan valtion ja kotitalouksien velkaantuminen on
johtanut Euroopan yhteisen valuutan kriisiin. Eurokriisi on kerännyt synkkiä
pilviä Euroopan talouden ylle. Hidastelu tarvittavien toimenpiteiden
toteuttamisessa merkitsee ensi vuodeksi miinusmerkkisiä kasvulukuja monissa
maissa. Näistä useat ovat Suomen metsäteollisuudelle tärkeitä vientimaita. Vähentynyt
kysyntä merkitsee pienempää tuotantoa, kun kilpailu Euroopan ulkopuolisista
markkinoista kiristyy. Pienempi tuotanto taas merkitsee vähempää raaka-aineen
tarvetta. Ja markkinatalouden lakien mukaan vähentynyt kysyntä taas laskee
hintoja.

PTT ennusti ensi vuoden talouskasvun Euroopassa painuvan
kaksi prosenttia miinukselle. Talouden taantuma heijastuu myös suomalaisen
metsäteollisuuden tuottaman paperin ja sahatavaran vientimääriin ja tuotantoon.
Paperin tuotanto vähenee tästä vuodesta kuutisen prosenttia, sahatavaran ja
sellun tuotannossa lasku on hieman loivempaa. Metsäteollisuus ei siten tarvitse
ensi vuonna puutakaan yhtä paljon kuin tänä vuonna.

Metsäryhmä ennustikin lokakuun alussa ensi vuoden
markkinahakkuiden vähentyvän selvästi tähän vuoteen verrattuna. Markkinahakkuut
jäisivät alle 48 miljoonan kuutiometrin eli noin puoleen metsien vuosittaisesta
kasvusta. Keskimäärin 2000-luvulla hakkuut ovat yltäneet 53 miljoonaan
kuutiometriin lamavuotta 2009 lukuun ottamatta. Puun hinta lähti laskuun tämän
vuoden elokuussa kaikissa puutavaralajeissa. Ennuste ensi vuodelle povaa puun
vuotuisen keskihinnan laskevan tähän vuoteen verrattuna.     

Pienempi hakkuumäärä ja laskevat puun hinnat tarkoittavat
myös pienempää kantorahatuloa. Yksityismetsätalouden nimelliset kantorahatulot
pysyttelivät 1,5 miljardissa eurossa 2000-luvun alkupuolella. Tänä vuonna summa
on noin 1,4 miljardia euroa ja ensi vuonna se laskee ennusteen mukaan noin 1,3
miljardiin euroon. Tämän ja ensi vuoden erotus eli 100 miljoonaa euroa on
paljon rahaa. Sillä saisi lähes katettua yksityismetsänomistajien investoimat
vuosittaiset kustannukset metsiensä tulevaisuuteen eli metsänhoito- ja
perusparannustöihin.

Investointi metsänkasvatuksen tulevaisuuteen kuitenkin kannattaa.
Taloudelliset kriisit ovat ohimeneviä ja kriisistä selviydyttyään taloudet ovat
terveemmällä pohjalla. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen yhdessä kasvavan
kysynnän kanssa tulee kääntämään kulutuksen maailmalla kohti uusiutuvia,
kestävästi hoidettuja luonnonvaroja. Niitä meillä riittää metsissämme, kiitos
hyvän metsänhoidon.

Paula Horne