”Kovaa peliä raaka-ainemarkkinoilla”, Tapani Yrjölä, 14.4.2008

Kovaa peliä raaka-ainemarkkinoilla

Viime aikoina ruuan ja sen raaka-aineiden hintojen noususta kuulee mediasta kuin mediasta huomattavan usein juttua. Eikä ihme, sillä ruuan hintojen nousuvauhti on ollut alkuvuodesta varsin ripeää. Ruuan raaka-aineista eniten ovat nousseet viljan hinnat. Esimerkiksi vehnän hinta oli talvella yli kaksinkertainen parin vuoden takaiseen verrattuna ja rehuviljojenkin hinnat ovat olleet varsin selvästi takavuosien hintoja korkeammalla.

Yleisen keskustelun perusteella voisi vetää sellaisenkin johtopäätöksen, että maataloudella menee ennätysmäisen hyvin. Kuitenkin maatalouden yrittäjätulon odotetaan laskevat tänä vuonna yli 15 prosenttia. Sekin johtuu suurelta osin nimenomaan raaka-aineiden hintojen noususta. Myös muiden kuin elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnat ovat nimittäin olleet kovassa nousussa.

Energiaraaka-aineiden dollarimääräinen hinta on noussut edeltävän kahden vuoden aikana yli 70 prosenttia. Energian hinta vaikuttaa maatalouden panoksiin niin suorasti kuin epäsuorastikin. Traktorin tankissa ja viljan kuivatuksessa kuluvan öljyn lisäksi energiaraaka-aineiden hinnan nousu heijastuu varsin voimakkaasti esimerkiksi lannoitteiden hintoihin.

Lannoitteiden hintoja on vetänyt ylöspäin paitsi energian myös ravinteiden voimakas hinnannousu. Fosforihapon hinta on nyt yli kolme kertaa korkeampi kuin joulukuussa. Myös ammoniakkikilosta joutui viime kuussa maksamaan tuplasti sen mitä viime vuoden lokakuussa. Tämä selittää lannoitteiden hintojen viimeaikaista käyttäytymistä, mutta tieto ei sanottavammin paranna yhä kalliimpia lannoitteita tuotannossaan käyttämään joutuvien viljelijöiden taloudellista tilannetta.

Myös rautamalmin hinta on tämän vuoden aikana noussut aivan uudelle tasolle. Viime syksyn hintaan on tullut yli 60 prosenttia lisää. Ja tänä korkean teknologian aikanakin traktorin hinnasta yllättävän suuri osa muodostuu siinä olevasta teräksestä. Puhumattakaan työkoneista, jotka edelleen ovat lähes pelkkää rautaa.

Eikä sitäkään sovi unohtaa, että rehuraaka-aineiden hintojen nousu vaikuttaa luonnollisesti rehujen hintoihin ja sitä kautta kotieläintuotannon kustannuksiin.

Viljelijöiden kannalta markkinaehtoisuuden lisääntymisellä on hyviäkin puolia, vaikka tällä hetkellä tulokehitys vaikuttaa muutamissa tuotantosuunnissa varsin haasteelliselta. Maatalouden kustannusten nousut voidaan muiden toimialojen tapaan pystyä siirtämään paremmin ketjussa eteenpäin. Lisäksi markkinaehtoisuuden lisääntyminen jättää entistä enemmän tilaa viljelijän omille toimenpiteille ja osaamiselle. Näin omat vaikutusmahdollisuudet omaan tulokehitykseen kasvavat. 

tapani.yrjola@ptt.fi