- Blogit
Niin sanotun kestävyysvajeen taltuttamiseksi työuria pitäisi saada pidemmiksi. Keskeisenä keinona tässä on tavoite siirtää keskimääräistä eläkkeelle jäänti-ikää myöhemmäksi. Tavoitteen saavuttamisen yhtenä ongelmana esitetään usein, etteivät ikääntyneet työntekijät enää kelpaa työmarkkinoille.
Tulevaisuutta ei myöskään nähdä yhtään sen valoisampana. Kiristyvän kansainvälisen kilpailun ja teknologian kehityksen pelätään jättävän ikääntyvät työntekijät yhä heikompaan asemaan.
Eduskunnassa onkin käsittelyssä lakimuutos, jolla ikääntyneiden työmarkkina-asemaa yritetään vahvistaa vaikeuttamalla heidän irtisanomistaan.
Globalisaatio ja teknologian muutos tuovat toki kosolti haasteita Suomen työmarkkinoille ja myös ikääntyneille työntekijöille. Kaikki muutokset eivät ehkä sittenkään heikennä juuri ikääntyneiden asemaa työmarkkinoilla.
Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat jo viime vuosikymmeninä nousseet tasaisesti ja huomattavasti. Siihen ovat vaikuttaneet sekä ikääntyneiden terveyden ja koulutuksen paraneminen että tehdyt lainmuutokset, esimerkiksi eläkeputken tukkiminen.
Mutta joka tapauksessa: ikääntyneiden työmarkkina-asema ei näytä missään nimessä heikentyneen.
Myös tulevaisuudessa useampi tekijä voi parantaa suomalaisten ikääntyneiden työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Ensinnäkin väestörakenteen muutos on vähentämässä ikääntyneiden työntekijöiden tarjontaa Suomessa.
Kun suuret ikäluokat nyt jättävät työelämän, työikäinen väestö keskimäärin hieman nuorenee. Yli 54-vuotiaiden osuus työikäisistä on jo ylittänyt huippunsa ja tulevina vuosina ikääntyneiden osuus työikäisistä laskee edelleen.
Maailmalla ikääntyneiden työntekijöiden tarjonta kyllä kasvaa mutta ei niinkään koulutettujen ikääntyneiden. Kehittyvistä maista tulee koko ajan lisää korkeasti koulutettuja nuoria, jotka haastavat suomalaiset vastavalmistuneet maailman työmarkkinoilla. Heillä ei kuitenkaan ole iän tuomaa kokemusta.
Tulevina vuosikymmeninä työmarkkinoilla on suhteellisesti vähemmän korkeasti koulutettuja ikääntyneitä kuin nykyisin. Osaaminen yhdistettynä kokemukseen voi hyvinkin olla Suomen kilpailuvaltti maailmanlaajuisilla työmarkkinoilla.
Kokemus auttaa luultavasti myös teknologian kehityksen kanssa. Tietotekniikan kehitys tekee koneista yhä ”älykkäämpiä”, ja tulevaisuudessa moni nykyinen työtehtävä siirtyy automaation ja tietokoneiden hoidettavaksi. Tämä koskee myös palvelu- ja asiantuntijatyötä. Kokemus ei kuitenkaan kovin helposti käänny koodiksi ja koneella korvattavaksi.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 2.12.2013
