• Blogit
• Kansantalous

Koronakriisi on iskenyt rajusti työmarkkinoille

Henna Busk ja Janne Huovari

Mitä tuoreet työllisyystilastot kertovat koronan vaikutuksista suomalaisten työllisyysteen ja työttömyyteen? Vanhempi ekonomisti Henna Busk ja ennustepäällikkö Janne Huovari perkaavat uusimpia lukuja blogissaan. Aiemmat koronakriisin talousvaikutuksia pohtivat analyysimme löydät täältä (linkki).

Huhtikuun lopulla Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n mukaan 433000 työtöntä työnhakijaa. Tämä on kausitasoitettuna noin 208 000 enemmän kuin helmikuussa. Suurin osa noususta on lomautettuja. Lomautettuja oli yhteensä 164000, jossa lisäystä helmikuusta on 144000. Lomautettujen lisäksi työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut noin 64 000 muulla työttömällä työnhakijalla.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömyyden nousu sen sijaan ei näy. Työvoimatutkimuksen luvuissa työttömyys pysyi lähes edelliskuukausien tasolla, ja työttömyysasteen trendi oli huhtikuussa 6,8 prosenttia. Tähän vaikuttaa se, että työvoimatutkimuksessa lomautettuja ei pääsääntöisesti lasketa varsinkaan lomautusten alussa työttömiksi, vaan he ovat edelleen työllisiä. Laskemalla mukaan sekä Tilastokeskuksen työttömät että lomautetut olisi työttömyysaste ollut huhtikuussa 12,7 prosenttia. Se on lähes tuplat viralliseen työttömyysasteeseen nähden.

Koronatilanne näkyy myös työvoimatutkimuksen luvuissa. Työllisten määrä laski helmikuusta huhtikuuhun noin 60000 hengellä, mikä vastaa aika hyvin TEM:n tilastoimaa työttömyyden kasvua, pois lukien lomautetut. Tilastokeskuksen luvussa tämä työllisyyden lasku ei siis näy työttömyyden kasvuna vaan työvoiman määrän laskuna. Nämä ihmiset ovat Tilastokeskuksen mukaan työvoiman ulkopuolella.

Tässä on huomattava, että työvoimatutkimuksen käyttämän työttömän määritelmän mukaan työttömyys edellyttää aktiivista työnhakua ja työmarkkinoiden saatavilla olemista. Onko käynyt niin, että korona-aikana tämän määritelmän täyttäminen on ollut monelle varsin hankalaa?

Laskemalla mukaan työttömyyteen myös työvoiman ulkopuolelle siirtyneet ja käyttämällä TEM:n työttömien työnhakijoiden määrää saadaan työttömyysasteeksi huhtikuussa 16,6 prosenttia. Helmikuussa vastaava työttömyysaste oli 8,8 prosenttia.

Pahin on ehkä jo ohi

Lomautettujen määrä nousi hyvin nopeasti heti maaliskuun puolenvälin jälkeen. Alkaneissa lomautuksissa korkein piikki saavutettiin jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä ei ole enää noussut toukokuun lopulla. Myös uusien yt-ilmoitusten määrä on selvästi vähentynyt huhti-toukokuussa.

Myös Kelan tietojen mukaan työttömyyskorvausten saapumisvauhti on hidastunut selvästi. Sekä työttömyysturvassa että asumistuessa hakemuspiikit ajoittuvat viikolle 14 eli maalis-huhtikuun vaihteeseen. Koronaepidemian aikana (vk 21 mennessä) työttömyysturvahakemuksia on saapunut Kelaan yhteensä noin 151000 ja asumistukihakemuksia 141000. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvua on työttömyysturvan osalta 85000 ja asumistuen osalta 36000 hakemusta. Perustoimeentulohakemusten määrässä ei ole vielä tapahtunut nousua, mutta tuoreimpien arvioiden perusteella myös perustoimeentulon tarve olisi kasvanut, erityisesti nuorilla naisilla (Jauhiainen ym. 2020). 

Koronaepidemian ajaksi yrittäjille on myönnetty oikeus työttömyysturvaan, jota haetaan ja maksetaan Kelan kautta. Yrittäjien työmarkkinatukihakemukset ovat laskeneet viikosta 16, jolloin väliaikainen oikeus astui voimaan. Hakemuksia on saapunut Kelaan lähes 30000.

TEM:in arvion mukaan koronatilanteen seurauksena (16.3-25.5.) alkaneita lomautusjaksoja on ollut yhteensä noin 217000. Osa lomautuksista on kuitenkin jo päättynyt. Yleisimmät lomautettujen ammatit 25.5. ovat myyjät ja kauppiaat, ravintola- ja suurtaloustyöntekijät, tarjoilutyöntekijät sekä myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijat, sekä “ei ammattia” -luokka. Ravintola-alan lomautuksista iso osa tulee päättymään kesäkuussa, kun ravintolat avaavat taas ovensa.

Se, missä määrin lomautukset alkavat valua työttömyyteen, riippuu yrittäjien konkurssien määrästä ja kysynnän laskun pitkittymisestä. Suuri osa lomautuksista on ollut lyhytkestoisia, ja osa on jo päättynyt. Niitä saattaa tulla kuitenkin lisää syksyllä, riippuen rajoitustoimistä ja kysynnän kehityksestä. Yritystuet auttavat tällä hetkellä osaa yrityksiä pääsemään pahimman yli, jolloin työntekijöitä voidaan ottaa takaisin töihin. Business Finlandin tukea (1.3.-10.5.) saaneiden yritysten osuus alan yrityksistä on ollut suurinta viestinnän, majoitus- ja ravitsemuksen, virkistyksen ja koulutuksen aloilla (Helsinki GSE Tilannehuone 14.5.2020).

Myös kesätyöpaikat tulevat todennäköisesti tänä vuonna vaikuttamaan kesäkuukausien työllisyys- ja työttömyysasteisiin merkittävästi. Epidemian aikana todennäköisesti palkataan vähemmän nuoria kesätöihin. Myös työntekijöiden lomat saattavat olla eri aikaan kuin normaalisti, jolloin tarvetta sijaistyövoimalle ei kesällä välttämättä ole yhtä paljon kuin normaalivuosina. 

Alueelliset vaikutukset

Koronaepidemian seurauksena työttömyys on lisääntynyt kaikilla alueilla. Osassa maakunnissa vaikutukset ovat kuitenkin olleet voimakkaampia. Kausitasoitettu työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on huhtikuussa ollut 17,1 prosenttia. Suurimmillaan työttömyysaste on ollut Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakunnissa, joissa molemmissa luku hipoo jo 20 prosenttia. Myös Lapissa ja Etelä-Karjalassa työttömyysaste on varsin korkealla: noin 19 prosentissa. Alhaisin työttömien osuus on Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, molemmissa noin 13 prosenttia. 

Työttömien osuuden kehitys on ollut huima.  Koko maassa työttömien osuus on kasvanut helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana 8 prosenttiyksikköä. Maakunnittain tarkasteltuna työttömyysaste on kasvanut eniten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Lapissa, joissa kaikissa kasvua helmikuuhun verrattuna on tullut noin 9 prosenttiyksikköä. Myös Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Pirkanmaalla työttömyysaste on kasvanut muutamassa kuukaudessa noin 8 prosenttiyksikköä. Sen sijaan vähiten työttömien työnhakijoiden määrä suhteessa työvoimaan on kasvanut Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa, molemmissa noin 5 prosenttiyksikköä. Myös Kanta-Hämeessä, Kainuussa ja Kymenlaaksossa työttömyysaste on noussut helmikuuhun verrattuna vain 6 prosenttiyksikköä.

Työllisyysastetavoitteessa lähtöruutuun 

Korona tekee ison loven suomalaisten työpanokseen ja tuloihin. Huhtikuun lopun tilanne TEM:n tietojen mukaisesti on luultavasti pahin hetki koronakriisissä talouden kannalta. Miten suuri taloudellinen menetys kriisistä lopulta tulee, riippuu paljon talouden toipumisesta. Ravintoloiden aukeaminen kesäkuussa ja kulutuksen palautuminen muutenkin päättää monen lomautuksen ja työmarkkinoillakin tilanne paranee, ainakin kotimarkkinoiden osalta.

Korona iskee ensimmäisenä palvelualoille, mutta teollisuus on Suomessa selvinnyt alkuvaiheessa paljon pienemmin vaurioin. Kansainvälisen kysynnän heikkous iskee teollisuuteenkin, mutta viiveellä. Kotimarkkinoiden toipuessa talouden toinen aalto saattaa iskeä vielä teollisuuteen.

Verotulojen lasku ja menojen kasvu puolestaan heikentää julkista taloutta. Julkisen sektorin työpaikoissa korona näkyykin luultavasti pisimmällä viiveellä. Voimakkuus on paljolti kiinni siitä, miten muun talouden toipuminen edistyy ja miten nopeasti julkista taloutta aiotaan tasapainottaa ja millä keinoin. 

Hallituksen 75% työllisyysastetavoitteessa on palattu nyt lähtöruutuun ilman lomautuksiakin. Työllisyysasteen trendi laski huhtikuussa edellisen hallituksen tavoitteeseen noin 72 prosenttiin. Tämä tosin poikkeaa Tilastokeskuksen trendiluvuista, joissa koronaa pidetään poikkeushavaintona. Sitä se toki on, mutta jos sen annetaan vaikuttaa trendiin, työllisyysasteen lasku on ollut selvä.

Lähteet:

Jauhiainen, S., Kainu, M., Korpela, T. ja Tuori, S. (2020). Koronakriisi näkyy etuuksien tarpeessa – erityisesti nuoret naiset joutuvat turvautumaan yhä useammin toimeentulotukeen. Kelan tutkimusblogi 20.5.2020. Saatavilla: https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5323 (viitattu 27.5.2020)

Helsinki GSE Tilannehuone 14.5.2020. Lomautettujen määrä jatkanut voimakasta kasvuaan. Saatavilla: https://www.helsinkigse.fi/covid19-data-fi/lomautettujen-maara-jatkanut-voimakasta-kasvuaan/ (viitattu 27.5.2020)