- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA
Euroopan komissio julkaisi reilu viikko sitten dokumentin, jossa se kertoo unionin yhteisen maatalouspolitiikan cap:n uudistuksen tavoitteista ja suuntaviivoista. Tämä uudistus on saanut äidiltään komissaari Mariann Fischer Boelilta kaikille jo tutuksi tulleen nimen terveystarkastus.
Virallisilla webbisivuillaan komissaari toteaa, ettei terveystarkastus suinkaan tarkoita sitä, että potilas olisi kipeä. Täysin terveetkin ihmiset käyvät terveystarkastuksessa saadakseen tietää, pitäisikö heidän jotenkin muuttaa elintapojaan pysyäkseen hyvässä kunnossa.
Komissaarin Fischer Boelin mukaan nyt on samaan tapaan tarve tarkastaa, pitääkö cap:lle tehdä jotain, jotta se toimii laajentuneessa EU:ssa ja muutenkin erilaisessa maailmassa. Mitään suurta mullistusta ei kuulemma ole luvassa, vaan maatalouspolitiikkaa vain virtaviivaistetaan ja modernisoidaan.
Kun komission dokumentissa on pitkä lista tarvittavista muutoksista, vaikuttaakin siltä, että terveystarkastus on jo tehty ja tarve maatalouden hyvää kuntoa ylläpitäville uudistuksille on todettu. Komission mukaan uudistuksella varmistetaan yhtäläiset toimintaedellytykset viljelijöille kaikkialla EU:ssa.
Suomalaisen maatalouden kannalta yksi merkittävimmistä muutoksista on sinänsä terveystarkastukseen kuulumaton päätös luopua maitokiintiöistä vuonna 2015. Komissio haluaa kuitenkin taata maitoalalle pehmeän laskun, eli lisätä kiintiöitä asteittain jo ennen vuotta 2015. Tämän on helppo nähdä olevan ristiriidassa yhtäläisten toimintaedellytysten takaamisen kanssa, jos sitä tarkastelee suomalaisesta näkökulmasta.
Tämä, samoin kuin loppujenkin tukien irrottaminen tuotannosta, on varmasti WTO:n meneillään olevien neuvottelujen muutamien muiden osapuolten mielestä siirtymistä kohti terveempää maatalouspolitiikkaa. Suomalaisena taas joutuu miettimään, onko sellainen maatalouspolitiikka tervettä, joka heikentää maatalousyrittäjien motivaatiota tuottaa maataloustuotteita.
Mutta kyllä terveystarkastuksen seurauksena on tarkoitus tehdä myös sellaisia toimenpiteitä, joiden maatalouspolitiikkaa tervehdyttäviä vaikutuksia ei kukaan voi kiistää. Tällaisia lienevät ainakin komission esityksessä mukana olleet tukien leikkaamiset suurimmilta tiloilta ja maataloustukien saamisen edellytyksenä olevan vähimmäispinta-alan kasvattaminen nykyisestä 0,3 hehtaarista.
Alkujaan kuuden maan yhteiseksi maatalouspolitiikaksi suunniteltu järjestelmä toki kaipaa, jo toteutettuine uudistuksineenkin, merkittävää uudistamista, ja nimenomaan tervehdyttämistä myös suomalaisesta näkökulmasta. Valitettavasti vastikään päätökseen saadut 141-neuvottelut eivät juuri vala uskoa siihen, että komissio aidosti haluaisi varmistaa suomalaisten viljelijöiden toimintaedellytyksiä.
Julkisuudessa olleen keskustelun perusteella vaikuttaisi siltä, että Suomen maatalouden asia on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Seuraavien kolmen kuukauden aikana komissio kuuntelee nyt tekemiensä ehdotusten aiheuttamaa keskustelua, jonka jälkeen komissio alkaa muovata lopullista esitystään, jonka pitäisi tulla voimaan vuoden 2009 alusta. Aikaa ei ole paljon ja nyt on aika, jolloin asioihin pitää vaikuttaa.
