- Blogit
Kohti tasaveroa?
Kansantalouden kehityksen kannalta työn verotuksen merkitys on aivan keskeistä. Työn verotuksella kerätään noin 85 prosenttia kaikista Suomen veroista ja veroluontoisista maksuista. Työn verotus vaikuttaa yhdessä talouskasvun ja palkanmuodostuksen kanssa keskeisesti työllisyyteen.
Työn verotuksella on keskeinen rooli hyvinvointipalveluiden ja eläkkeiden rahoittamisessa ja tulonjaon tasauksessa. Työn verotus muodostaa verokiilan, joka erottaa toisistaan työntekijän palkan ostovoiman ja työnantajan työvoimakustannuksen.
Päätösvalta työn verotuksesta voidaan luokitella seuraavasti. Valtio päättää valtion ansiotuloverotuksesta, kunnallisveron ansiotulovähennyksestä ja kulutusveroista. Valtio päättää arvonlisäverosta Euroopan unionin arvonlisädirektiivin rajoissa. Kunnat päättävät itsenäisesti kunnallisveroprosentista.
Vaikka eduskunta muodollisesti päättää työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksuista, todellinen päätösvalta lienee hyvin pitkälti työmarkkinajärjestöjen, työeläkeyhtiöiden, työttömyysvakuutusrahaston ja Kansaneläkelaitoksen käsissä.
Työnverotuksen eri komponenteilla on hyvin erilaiset tulonjakovaikutukset. Valtion ansiotuloverotus on tulojen suhteen kiristyvä eli progressiivinen. Suurituloisia verotetaan suhteellisesti ankarammin kuin pienituloisia. Työn verotukseen kuuluvat muut verot ja veroluonteiset maksut määräytyvät pääsääntöisesti tasaveroperiaatteen mukaisesti, eli ne ovat pitkälti tulojen suhteen proportionaalisia.
Työn verotuksessa kokonaisuutena on jo monet vuodet menty kohti tasaveroa. Työn verotuksen tasavero toteutuu likimain muutaman vuosikymmenen kuluessa ilman nykyistä verostrategian muutosta. Tämä johtuu siitä, että progressiivisen valtion ansiotuloverotuksen merkitys pienenee ja tasavero periaatteen mukaisen työntekijän eläkemaksun, josta työmarkkinajärjestöt päättävät, merkitys kasvaa.
Vuoteen 2025 mennessä työn verotuksen kokonaisprogressio ja työn verotuksen tuloja tasaava vaikutus laskee reilulla puolella nykyisestä. Valtion päätösvalta työn verotuksesta vähenee ja työmarkkinajärjestöjen kasvaa.
Jos valtio haluaa myös jatkossa päättää työn verotuksesta, sen on lisättävä päätösvaltaansa työntekijöiden ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen määräytymisessä. Jos halutaan säilyttää työn verotuksen tuloja tasaava vaikutus myös tulevina vuosikymmeninä, kunnallisvero sekä työntekijän että työnantajan sosiaalivakuutusmaksut on muutettava progressiiviseksi.
