Kohti avoimempaa keskustelukulttuuria

Monimutkaisista yhteiskunnallisista asioista ja niihin liittyvistä ongelmista keskusteleminen on aika ajoin varsin haastavaa. Monet kysymykset herättävät voimakkaita tunteita. Sellaisia voivat olla mm. ilmastonmuutos, luonnonmukainen ruuantuotanto, metsien hiilinielut, ruoka, maahanmuutto ja kotieläintuotanto – vain muutaman mainitakseni.

Kirjoittaja on PTT:n maatalousekonomisti Heini Lehtosalo /// Twitter: @heinilehtosalo

 

Monimutkaisista yhteiskunnallisista asioista ja niihin liittyvistä ongelmista keskusteleminen on aika ajoin varsin haastavaa. Monet kysymykset herättävät voimakkaita tunteita. Sellaisia voivat olla mm. ilmastonmuutos, luonnonmukainen ruuantuotanto, metsien hiilinielut, ruoka, maahanmuutto ja kotieläintuotanto – vain muutaman mainitakseni.

Harvaan monimutkaiseen ongelmaan löytyy kuitenkaan yksinkertaista ratkaisua. Jos sellaisia olisi, ne olisi jo toteutettu. Katsomme kukin maailmaa hiem­an eri näkövinkkelistä. Näkökulmamme muodostumiseen vaikuttavat mm. ikä, koulutus, asuinpaikka, kokemukset, arvot ja elämäntilanne.

Uudet viestintäkanavat, kasvava tiedon määrä ja vaihteleva tiedonlaatu tuovat soppaan omat mausteensa. Sosiaalisen median kanavissa virheellinenkin tieto leviää valon nopeudella, kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana ja oikean tiedon erottaminen virheellisestä on yhä haastavampaa.

Oma asiantuntijuuteni liittyy ruokamarkkinoihin ja maatalouspolitikkaan ja voi kuinka herkullisia kiistan aiheita tästä löytyykään! Tulisiko valita keinoliha, tuontiliha vai kotimainen nurminauta? Miten maatalouden kasvihuonepäästöjä tulisi vähentää? Mikä on sopiva maatilojen määrä? Kuka on ruokaketjun suurin roisto? Vastauksia on niin monta kuin vastaajiakin.

Uskon, että ilmiöstä riippumatta toiveemme tulevaisuuden suhteen eivät kuitenkaan eroa merkittävästi. Kyse on ennemminkin siitä, että keinovalikoimamme tavoitteemme saavuttamiseksi näyttää erilaiselta. Sama lopputulos voidaan saavuttaa eri polkuja pitkin. Muutoksen aikaansaaminen ei ole helppoa, mutta yhdessä se on kuitenkin helpompaa kuin yksin.

Meiltä tutkijoilta usein parjataan siitä, että emme ota osaa julkiseen keskusteluun. Saan itseni usein kiinni, kun mielessäni on yksi ajatus: haluaisin sanoa jotain, mutta en uskalla, koska joku suuttuu. Kenen etu se on?

Me omien alojemme asiantuntijat kommentoimme oman asiantuntijuutemme kysymyksiä sen tiedon pohjalta, joka meillä on. Meidän tehtävämme on tuoda tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja ottaa kantaa julkisuudessa käytävään keskusteluun kommentoimalla ja kenties nostamalla esiin uusia näkökulmia.

Avoimempi keskustelukulttuuri luo pohjan luottamukselle. Avoin keskustelukulttuuri tuo esiin merkityksellisiä näkökulmia. Avoin keskustelukulttuuri on tie parempaan päätöksentekoon.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.10.2019