- Blogit
- Kansantalous
Suomen kustannuskilpailukyky on ollut pitkään heikko eikä vienti ole lähtenyt kasvuun. Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat toistuvasti kilpailukykysopimuksesta, jotta työn hintaa voitaisiin alentaa suhteessa kilpailijamaihin. Sopimuksen soveltaminen on parhaillaan neuvottelupöydillä. Kilpailukykysopimuksen toimien ja tulevan palkkaratkaisun arvioidaan laskevan yksikkötyökustannuksia neljällä prosentilla. PTT:n arvion mukaan sopimus lisäisi työllisyyttä noin 30 000 henkilöllä. Julkista taloutta kilpailukykysopimus vahvistaa hieman, mutta vaikutukset riippuvat työllisyyskehityksestä.
Kilpailukykysopimus on lyhyen aikavälin ratkaisu. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan palkkaneuvottelumalli, jolla voidaan varmistaa, että palkkamaltti pitää ja kilpailukyky säilyy myös jatkossa. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet Suomen mallin valmistelusta. Periaatteena on, että palkkaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, työllisyyttä pitkäjänteisesti, tuottavuuden kehitystä ja julkisen talouden tasapainoa. Käytännön toteutusta ryhdytään valmistelemaan, kun kilpailukykysopimus on saatu voimaan.
Ruotsin ja Saksan malleja on ehdotettu ratkaisuiksi myös Suomella. Ruotsissa vientiteollisuus asettaa palkankorotuksille ankkurin. Saksassa paikallisella sopimisella on laajat mahdollisuudet. Avaamislausekkeiden avulla yrityksissä voidaan taloudellisen tilanteen vaatiessa sopia esimerkiksi palkoista tai työajoista. Molemmat mallit aiheuttavat kuitenkin myös jäykkyyksiä työmarkkinoille hidastamalla rakennemuutosta. Uuden palkkaneuvottelumallin pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti työvoiman ja viennin kysynnän muutoksiin. Kehysriihessä hallitus asetti tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin. Tällä hetkellä jumitamme noin 68 prosentin tuntumassa. Työllisyysastetta pyritään nostamaan muuttamalla työttömyysturvaa, joten luvassa on sekä keppiä että porkkanaa.
Uudistukset ovat tervetulleita, mutta hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa työllisyysasteeseen ovat rajalliset, koska työllisyys riippuu vahvasti yleisestä talouskehityksestä. Työmarkkinoille tarvitaan ennen kaikkia lisää joustavuutta ja dynamiikkaa. Dynaamisilla työmarkkinoilla työvoima liikkuu ja palkka määräytyy kysynnän mukaan. Paikallisen sopimisen lisääminen ja pitkistä sopimuksista luopuminen mahdollistaisivat myös nopeamman reagoinnin.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 11.4.2016
