- Blogit
Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 27.12.2010
Hetemäen verotyöryhmä teki viime viikolla esityksensä Suomen verojärjestelmän muuttamisesta. Yksi esityksen suurista muutoksista kohdistuu kiinteistöverotukseen. Verotyöryhmä haluaisi kiinteistöverotuksen kiristyvän puolella nykyisestä. Haluaisipa työryhmä maa- ja metsätalousmaankin kiinteistöveron piiriin.
Kiinteistöveroilla on monia hyviä ominaisuuksia ja sitä pidetään erityisesti paikallishallinnolle sopivana verona. Se ei ole altista verokilpailulle, maa ei kunnasta karkaa. Maan verotuotto on hyvin vakaa ja ennustettava.
Valitettavasti kunnan kannalta hyvä verotuoton ennustettavuus tulee kuitenkin veronmaksajien kustannuksella. Kiinteistövero ei jousta tulojen mukaan. Merkittävästi nykyistä suurempi kiinteistövero aiheuttaa pahoja ongelmia niille, joiden tulot esimerkiksi työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen takia vähenevät.
Vaikka kunnat pystyvät valtiota heikommin varautumaan tulojen epävarmuuteen, ne pystyvät siihen kuitenkin paljon paremmin kuin yksittäiset veronmaksajat.
Toinen veron ongelma on, että kiinteistöjen oikeita arvoja ei tiedetä. Veron pitäisi perustua kiinteistön markkina-arvoon, mutta mistä se tiedetään? Kiinteistöt ovat erilaisia ja monilla alueilla hyvän referenssihinnan saaminen on vaikeaa. Nykyisellä verotasolla päästään vielä kohtuulliseen tarkkuuteen, mutta veron merkityksen kasvaessa pitäisi tarkkuudenkin kasvaa.
Yhdysvalloissa tähän on oma suuri ammattikuntansa, kiinteistöjen arvioitsijat.
Ongelmallinen on myös verotyöryhmän alustava esitys maa- ja metsätalousmaan ottamisesta kiinteistöveron piiriin. Se on lisäksi verotyöryhmän oman kannan kanssa ristiriitainen.
Työryhmän mukaan verotuksella ei pitäisi ohjata tuotantopanosten käyttöä, eli tuotantopanoksiin kohdistuvat verot ovat huonoja. Maa- ja metsätalousmaa on kyllä melkoisen keskeinen tuotantopanos maa- ja metsätaloudessa.
Tuotantopanoksia verotetaan rajoitetusti kiinteistöverolla. Siihen on hyvät perusteet. Yritykset hyötyvät siitä, että niiden kiinteistöt ovat kunnallistekniikan piirissä. Hyöty näkyy kiinteistöjen arvossa. On täysin oikein, että yritykset myös maksavat kiinteistöverona tästä hyödystä. Näin tekee muun elinkeinotoiminnan ohella myös maa- ja metsätalous. Maa- ja metsätalouden rakennukset ja niiden tontit ovat täysin normaalisti kiinteistöveron alaisia.
Maa- ja metsätalousmaa eivät sen sijaan hyödy kovin kummoisesti kunnallistekniikasta, joten hyötyperuste ei oikein kelpaa. Verotyöryhmän peruste verollisuudelle on sen sijaan, että koska muut yritykset maksavat kiinteistöveroa tontista ja tuotantorakennuksesta, maa- ja metsätaloudenkin pitäisi maksaa. Mutta niinhän ne tekevät nytkin.
Maa- ja metsätalous ei maksa kiinteistöveroa tuotantomaasta, mutta eivät maksa muutkaan yritykset tuotantopääomastaan. Sellaisiakin verojärjestelmiä maailmalla on. Toivottavasti meille ei tule.
Janne Huovari
