- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 16.1.2012
Salla otti ensimmäisenä kuntana esille kiinteistöveron
perimisen valtion omistamilta suojelualueilta, ja nyt useammat Lapin kunnat ovat
seuraamassa Sallan aloitetta. Valtion omistamien suojelualueiden kiinteistöveroa
on ehdotettu paikkaamaan kuntien menetyksiä kiinteistöveron jäädessä pois
kuntien verotulojen tasausjärjestelmästä. Järjestelmän muutos heikentää etenkin
niiden kuntien asemaa, joissa on muita vähemmän verotettavia
kiinteistöjä.
Kansallispuistot ja muut suojelualueet tuovat mukanaan
luontomatkailijoita ja rahaa, mutta tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti kuntien
välillä. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuiston matkailijavirrat kulkevat
pääosin Inarin ja Sodankylän kautta, ja reiteiltä sivussa oleva Savukoski jää
nuolemaan näppejään matkailueurojen suhteen.
Toisaalta Savukoski saa
yhteisöveroja suojelluista metsistään samalla tavoin kuin metsätalouskäytössä
olevista metsistäänkin.
Menetykset tulevatkin metsän osalta
pääsääntöisesti vähentyneiden metsätalouden työpaikkojen muodossa, koska myös
hakkuutulot olisivat menneet valtion metsistä Metsähallituksen kassaan ja sieltä
muun muassa tilityksinä valtiolle.
Joillakin alueilla suojelu estää
metsätalouteen liittyvää yritystoimintaa tai esimerkiksi talviurheiluun
perustuvan matkailun kehittämistä. Enontekiö esimerkiksi ei saa juurikaan
metsävero-osuutta suojelualueistaan, jotka eivät pääosin ole metsää. Kuitenkin
merkittävät tunturialueet on suojelulla rajattu pois tuottavasta
matkailukäytöstä.
Suojelualueiden sijoittelu aiheuttaa kunnille hyvin
erisuuruisia seurauksia alueiden koosta riippumatta. Onko kiinteistövero
suojelualueille paras tapa paikata kuntien taloutta ja korvata suojelun
kustannuksia? Ja johtaisiko sen käyttöönotto tai muu suojeluhehtaareihin
perustuva korvaus kuntien ja valtion kannalta tasapuoliseen lopputulokseen?
Asenteet suomalaisen luonnon suojelua kohtaan eivät voi olla kovin
myönteiset, jos suojelu aiheuttaa sijaintikunnassaan selviä taloudellisia
menetyksiä. Korvausjärjestelmän tulisi kuitenkin olla mahdollisimman
tasapuolinen siten, että kukin kunta saisi korvauksen sen mukaan, mitä se
suojelun takia menettää.
Korvausjärjestelmässä tulisi huomioida
suojelualueen vaikutukset aluetalouteen ja verotuloihin. Jotkut kunnat hyötyvät
kansallispuistoistaan jo nyt, kun taas toiset kunnat eivät voi hyödyntää
suojelualueitaan syrjäisen sijainnin tai tiukemman suojelun vuoksi.
Kiinteistöveron sijasta pitäisi siis kehittää malli, jolla korvaukset
suojelusta määritellään aiheutuneiden taloudellisten menetysten mukaan. Kuntien
huonon taloudellisen tilanteen korjaamiseksi on haettava muita keinoja kuin
suojelualueiden verottaminen.
