- Blogit
Euroalueen heikon taloustilanteen vuoksi Euroopan keskuspankin (EKP) harjoittama rahapolitiikka on pitänyt korot historiallisen matalalla jo vuosia. Halvalla rahalla on tavoiteltu piristystä talouteen, mutta vielä riittävää vauhtia yritysten investointeihin eikä yksityiseen kulutukseen ole saatu. EKP:n sekä muidenkin keskuspankkien toimilla on kuitenkin ollut vaikutusta erityisesti kiinteistösektoriin, joka on tarjonnut eräänlaisen turvasataman varallisuudelle viime vuosien epävarmuudessa.
Maailman suurien metropolien keskustoissa sijaitsevien kiinteistöjen hinnat ovat nousseet varsin voimakkaasti. Suurissa metropoleissa hintojen nousun taustalla on usein kansainvälisten sijoittajien kiinnostus suurkaupunkien arvokohteisiin sekä asunnoissa että toimitiloissa. Helsingissäkin vastaavaa hintakehitystä on havaittavissa, mutta Suomessa kiinteistömarkkinat ovat niin pienet verrattuna muihin maihin, että iso raha hakeutuu enimmäkseen suurempiin kaupunkeihin.
Vaikka kiinteistöjen hintojen nousu on ajankohtainen ja maailmanlaajuinen ilmiö, on Suomessa myös erityispiirteensä. Tänä vuonna on tapahtunut monia asioita, joilla on ollut kertaluontoinen vaikutus Suomen asuntomarkkinoiden toimintaan. Kotitalouksien velkaantumista hillitsevä ja makrovakautta edesauttava lainakatto puhutti heti alkuvuonna. Pankit reagoivat kiristämällä luotonantoaan, vaikka itse lainakatto ei lopulta edennyt edes lainvalmisteluun. Maaliskuinen varainsiirtoveron korotus näkyi helmikuussa normaalia ripeämpänä kaupankäyntinä. Näiden lisäksi kotitaloudet ovat kokeneet oman työpaikkansa epävarmana irtisanomisuutisten yleistyessä ja pankit ovat nostaneet rahoituksen hintaa korkokatteiden painuessa alas.
Edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksesta asuntojen kauppamäärät ovat laskeneet selvästi viime vuosista ja hinnat ovat tarjonnan supistuessa nousseet. Hintojen nousu on ollut ripeää erityisesti pienissä kerrostaloasunnoissa kasvukeskuksissa, joihin silmänsä ovat iskeneet sekä yksityiset asuntosijoittajat että markkinoille rynnineet kiinteistörahastot. Suuremmissa asunnoissa sekä rivi- ja pientaloissa hintakehitys on ollut päinvastaista. Asuntorahoituksen ongelmat ovat heijastuneet koko asuntokauppaketjuun. Myös rakentaminen on reagoinut vaimenevaan kysyntään.
Mitkä tekijät määrittävät Suomen asuntomarkkinoiden kehitystä vuonna 2014? Tähän ja moneen muuhun löytyy vastaus tammikuussa julkaistavasta PTT:n alueellisesta asuntomarkkinakatsauksesta. Katsauksessa on tarjolla lisää pohdintaa asuntomarkkinoiden ajankohtaisesta tilanteesta. Lisäksi katsauksessa käsitellään vuosittain vaihtuvia erityisteemoja, joilla on pidemmän aikavälin vaikutuksia Suomen asuntomarkkinoihin.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka –palstalla 16.12.2013
