”Kiinnostus hiipuu?”, Kyösti Arovuori, 15.2.2010

                                            MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Työ- ja elinkeinoministeriön Etlalla teettämä tutkimus elintarvikkeiden hinnan muodostuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä julkaistiin helmikuun alussa. Viime vuoden keväällä velloneeseen keskusteluun verrattuna tutkimuksen osakseen saama huomio on ollut verraten vaisua.

Tutkimuksessa tarkasteltiin markkinoiden kilpailullisuutta elintarvikeketjun eri osissa, vertailtiin elintarvikkeiden hintakehitystä Suomessa ja muualla sekä analysoitiin pienten tuottajien markkinoillepääsyä ketjun eri osissa.

Tutkimuksen keskeiset tulokset eivät yllätä. Ruuan hinta on Suomessa muuta Eurooppaa kalliimpi ennen kaikkea verotuksen takia. Hinnat ovat nousseet suurin piirtein samaa tahtia muun Euroopan kanssa, mutta kehityksessä on eroja sekä tuoteryhmien välillä että sisällä.

Kotimaisen maatalouden kilpailukykyhaitta nostaa hintoja maataloudesta ja puutarhatuotannosta suoraan kaupan hyllyille menevissä tuotteissa, eli lähinnä vihanneksissa ja hedelmissä.

Puutteistaan huolimatta tutkimus antaa selkeän ja johdonmukaisen kuvan elintarvikeketjun hinnanmuodostuksesta Suomessa. Miksi se ei saa ansaitsemaansa huomiota?

Arvonlisäveron alennuksen siirtyminen täysimääräisesti kuluttajahintoihin ja inflaation rauhoittuminen ovat vähentäneet ruuan hintaan liittyvää yleistä kiinnostusta.

Selvää välistä vetäjää ei tässäkään tutkimuksessa löytynyt ja toisaalta osa isoista kysymyksistä jäi edelleen avoimeksi.

Keskeinen syy kiinnostuksen vähyyteen lienee kuitenkin siinä, että tutkimuksessa ei lopulta tuotu keskusteluun juuri mitään sellaista, joka ei olisi jo ennestään hyvin tiedossa.

Ruuan hinnasta on puhuttu paljon ja sitä on seurattu tarkasti viimeisen parin vuoden aikana. Esimerkiksi PTT:n kaksi kertaa vuodessa julkaistavassa suhdannekuvassa elintarvikkeiden hintakehitystä seurataan jatkuvasti.

Hinnanmuodostukseen liittyviä tekijöitä on tarkasteltu myös laajemmin esimerkiksi kevään 2009 PTT-katsauksessa, jossa päädyttiin hieman toisenlaisen analyysin perusteella hyvin samankaltaisiin johtopäätöksiin Etlan tutkimuksen kanssa. Myös verotuksen vaikutus ruuan hintaan on jo PTT:n toimesta selvitetty.

Kaiken kaikkiaan on hyvä, että eri tutkimuksilla ja menetelmillä ajaudutaan samansuuntaisiin johtopäätöksiin. Se vahvistaa luottamusta tutkimukseen myös yleisesti. Samalla se vähentää mahdollisuuksia tutkimustulosten vääristelyyn ja niiden käyttöön politiikan keppihevosena. Ruuan hinta, jos mikä, on loistava kohde poliittiselle populismille.

Yleisen kiinnostuksen hetkittäisestä hiipumisesta huolimatta ruuan hinnanmuodostukseen liittyy useita tärkeitä tutkimuskysymyksiä. Vieläkään ei ole saatu selkeää vastausta siihen, millä tasolla hinnan asettaminen Suomessa todellisuudessa tapahtuu. Toinen keskeinen kysymys liittyy hintojen siirtymiseen ketjun eri osien välillä. Miten esimerkiksi raaka-aineiden hinnoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ruuan hintaan kaupan hyllyllä?

Onneksi näitäkin kysymyksiä edelleen tutkitaan. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa MTT Taloustutkimuksen ja PTT:n meneillään olevassa yhteistutkimuksessa pyritään löytämään vastauksia. Niiden löytyminen jää nähtäväksi.

Kyösti Arovuori