- Blogit
Suomesta on suljettu sellutehdas viimeksi neljä vuotta
sitten. Selluteollisuuden hyvä aika jatkuu edelleen, vaikka hinnat ovat toki
laskeneet huomattavasti menneistä huippuvuosista.
Sellumarkkinoilla
kaiken takana on kiinalainen – maa pitkälti määrää tätä nykyä maailman
sellumarkkinoiden tahdin. Liki kolmannes suomalaisestakin vientihavusellusta
päätyi viime vuonna Kiinaan.
Kiinalainen kuluttaja tarvitsee entistä
enemmän kaikenlaista paperia – niin kirjoitus- kuin pehmopaperiakin. Paperin
tuotanto maassa kasvaa, mutta sellua ei ole riittävästi omasta takaa. Niinpä
sitä tuodaan maahan joka puolelta maailmaa, myös Suomesta.
Väestön ja
talouden kasvaessa ja väestön kulutustottumusten muuttuessa tämä tarve ei
myöskään vähään aikaan vähene. Sellun tavoin maahan virtaa myös muita
raaka-aineiksi laskettavia tuotteita eri puolilta maailmaa.
Eurooppalaisessa paperintuotannossa suunta on aivan toinen kuin
selluteollisuudessa. Toisin kuin sellumarkkinat, paperimarkkinat ovat pääosin
paikallisia, eikä kiinalaisista ole Euroopan paperintuotannon
pelastajaksi.
Viime vuonna paino- ja kirjoituspaperin kysyntä väheni
Euroopassa reilusti, yli kuusi prosenttia edellisvuodesta. Myös Suomessa
paperintuotanto väheni paljon, noin kahdeksan prosenttia. Se on likimain saman
verran kuin suomalaista tuotantokapasiteettia suljettiin.
Jäljelle
jääneet koneet eivät sulkemisista huolimatta käyneet siis yhtään aiempaa
kovempaa. Kartongintuotannossa tilanne oli kaikkiaan toki paperintuotantoa
parempi.
Vaikka sellulla on vientituotteena Suomelle paljon vähäisempi
merkitys kuin paperilla, tuotteiden viime vuosien kehityskulkujen ero on
mielenkiintoinen. Suomessa on perinteisesti tuotettu korkealaatuisia papereita,
ja sellua on tuotettu niiden raaka-aineeksi.
Nyt vähemmän jalostetun
raaka-aineen vienti on vetänyt jo useamman vuoden mutta lopputuotteen ei. Sama
kehityssuunta jatkunee jossain määrin myös tänä vuonna. Paperiteollisuuden
merkitys on meillä sen verran suuri, että bulkkituotantoon erikoistuvaa maata
Suomesta tuskin kuitenkaan on tulossa. Siitä pitää huolen myös
kartongintuotannon kasvava merkitys.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 20.3.2013
