”Kaupunkilaiset kesälaitumilla” Paula Horne

Näin heinäkuun puolivälissä suurimmat kaupungit
tuntuvat varsin tyhjiltä turisteja lukuun ottamatta. Iso osa asukkaista
on suunnannut autonsa keulan kohti maaseudun rauhaa ja ruuhkattomuutta.
Sillä sitä maaseutu kaupunkilaiselle on: rauhaa ja vapautta, sekä myös
luontoa, puhtautta ja kauniita maisemia.

Monelle
kaupunkilaiselle maaseutu edustaakin rentoutumista ja virkistäytymistä.
Toisaalta maalla löytyy mielekästä tekemistä harrastusten ja
puhdetöiden parissa.

Maaseudulla on merkitystä myös suvun
lähtökohtana. Maalla tavataan sukulaisia ja tuttavia vanhassa
kotipaikassa. Monen kaupunkilaisenkin juuret maaseutuun ovat varsin
syvällä, joten käyntiin ja oleskeluun liittyi paljon perinteitä.

Kaupunkilaisten
metsästäjien ja metsänomistajien parissa tehdyn
haastattelututkimuksemme alustavien tulosten mukaan mielikuva
maaseudusta ja maaseudun väestöstä on pääosin varsin myönteinen, mutta
myös moniulotteinen.

Maaseudulla asuviin ihmisiin liitettiin
sellaisia ominaisuuksia kuin rauhallisuus, yritteliäisyys,
monialaosaaminen, toisten ihmisten huomioon ottaminen ja sitkeys.
Vastaajat pitivät aktiiviviljelijöitä kouluttautuneina,
ammattitaitoisina ja yhteistyökykyisinä.

Haastatteluissa nousi
esille arvostus vaativaa ja raskasta työtä sekä pitkää päivää tekeviä
viljelijöitä kohtaan. Ihmisten välinen kanssakäyminen on läheisempää ja
apua saa aina tarvittaessa.

Haastateltujen mielestä elämänlaatu
ja -taso ovat maalla usein kaupunkiympäristöä parempia, jos vain
palvelut ovat saatavilla. Esimerkiksi asuminen on väljempää ja
edullisempaa. Osa haluaisikin muuttaa maalle asumaan.

Ongelmana
on kuitenkin usein työpaikkojen ja palveluiden vähyys. Ainakin toisella
puolisoista pitäisi olla tiedossa varma työpaikka.

Erityisesti
terveys- ja opetuspalveluiden vähäisyys huolestuttaa monia. Myös pitkät
välimatkat ja joukkoliikennepalveluiden vähyys katkaisevat siivet
lapsiperheiden haaveilta muuttaa maalle pysyvästi.

Toimivan ja
elinvoimaisen maaseudun kannalta palvelualojen työpaikat tulevat
jatkossa olemaan merkittäviä. Toisaalta ne antavat työmahdollisuuksia,
toisaalta tarjoavat palveluita.

Mikäli palvelutaso alenee,
alenee maaseudun vetovoimaisuus asuin- ja työpaikkana. Palvelujen
väheneminen koskettaa paitsi maaseudun väestöä, myös niitä
kaupunkilaisia, jotka viettävät suuren osan vapaa-ajastaan maaseudulla
tai haaveilevat maalle muutosta.

Paula Horne