- Blogit
Laajan sidosryhmäpohjan yhteistyöllä koottu Metsäpoliittinen selonteko 2050 on varsin ansiokas. Se luotaa Suomen metsäalaa pitkällä perspektiivillä – ihmisen tai poliittisen päätöksenteon näkökulmasta.
Metsän kiertoajassa 35 vuotta on kuitenkin lyhyt aika, vain noin puolet hakkuukypsän tukin eliniästä. Tämä korostaa tarvetta löytää oikeita ratkaisuja kysymyksiin, joita ei vielä osata edes kysyä.
Selonteossa tuodaan useasti esille tarve metsien hoidon ja käytön monipuolistamiseen. Laaja-alainen ja -tavoitteinen metsänomistajakunta on paras tae hoidon ja käytön monipuolistamiseen ilman valtion lisätukia.
Olennaisinta on aktiiviseen metsänhoitoon kannustaminen, jotta metsistä saatavaa hyvinvointia voidaan monipuolisesti lisätä. Aktiivisuus metsänhoidossa hyödyttää koko metsäsektoria mutta myös muuta yhteiskuntaa verotulojen, työllisyyden ja vientitaseen kautta.
Selonteossa halutaan turvata raaka-aineiden kysyntää vastaava saanti. Pitkällä aikavälillä investointien taustalla pitääkin olla varmuus raaka-aineen riittävyydestä.
Puumarkkinoilla osoitettiin viime vuonna, että häiriöttömässä markkinatilanteessa puukauppa ja hakkuut käyvät vilkkaana. Kauppaan puolin ja toisin spekulaatiota tai hintaodotuksia aiheuttaville veropäätöksille ei ole sijaa.
Metsäkiinteistöön osoitettu vero voisi olla viimeinen niitti hyvin alkaneelle suhdanteelle metsäsektorilla, ja kustannukset koituisivat kaikille osapuolille, myös kansalaisille.
Tällä hetkellä kysymys on kuitenkin pikemminkin tarjontaa vastaavan kysynnän kuin tarjonnan turvaamisesta. Perinteisen metsäteollisuuden puunkäyttö on vähentynyt noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä kymmenessä vuodessa.
Puun käyttöä merkittävästi lisääviä investointeja ei ole näköpiirissä. Puurakentamisen toivottava lisääntyminen ei lisää puun käyttöä olennaisesti. Myöskään biojalostamot tai muut sellun tuotannon integraatit eivät lisää niinkään puun käyttöä vaan jatkojalostavat sivuainevirtoja lisäten näin tuotannon kannattavuutta.
Poliittiset päättäjät ovat paljon vartijoina päättäessään ympäristöhallinnosta, liikenneväylistä ja -määräyksistä sekä energiaratkaisuista, jotka vaikuttavat ratkaisevasti metsäteollisuuden kannattavuuteen. Lyhytnäköiset päätökset verokertymän kasvattamisesta tai säästökohteista kostautuvat pitkällä aikavälillä talouden kehityksen ja kansallisen hyvinvoinnin tyrehdyttämisenä.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka –palstalla 26.3.2014.
