|
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Finanssikriisinä alkanut maailmantalouden taantuma on sysännyt muiden mukana myös Suomen metsäteollisuuden kuopan pohjalle. Samalla kun haemme syitä kuoppaan putoamiselle ja mietimme, miten sieltä noustaan ylös, olisi syytä vilkuilla myös jonkin matkaa saappaan kärjistä eteenpäin seuraavan montun ylittämiseksi.
Taidamme nimittäin olla jo hyvää vauhtia matkalla kohti seuraavan ja finanssikriisiä laajemman kuopan pohjaa.
Kyse on luonnon sietokyvyn ylittymisestä, ympäristökriisistä. Suomen metsäteollisuuden voimakas rakennemuutos antaa mahdollisuuden rakentaa kilpailukyky hyvissä ajoin sellaisten pilareiden varaan, että ympäristökriisin konkretisoituessa täydellä voimallaan markkinatalouteen Suomen metsäsektori tulisi selviämään siitä mahdollisimman pienin menetyksin, ellei jopa hyötyisi siitä.
Metsät ja niiden käyttö tulevat varmasti olemaan maailmanlaajuisesti yhä keskeisemmässä asemassa haettaessa ratkaisuja sellaisiin ongelmiin kuin luonnonvarojen ehtyminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ilmaston muutos tai energian riittävyys.
Suomen metsiin pohjautuvan liiketoiminnan tulisi perustua ekologisuuteen, erikoistumiseen ja nykyistä laajempaan tuotevalikoimaan. Koko suomalaisen metsäsektorin tuotteistamisen ytimenä tulisi olla ekologisuus kattaen koko arvoketjun aina metsän uudistamisesta ja hoidosta lopputuotteen valmistusprosessiin ja käytetyn tuotteen kierrätykseen saakka.
Tällä hetkellä periaatteet ja säädökset kestävästä metsätaloudesta työllistävät lähinnä ministeriön virkamiehiä ja valvontakoneistoa. Kaupallisille osapuolille ne sen sijaan tuntuvat olevan lähinnä rasite niiden keskittyessä maksimoimaan puun tuotantoa annetuissa puitteissa.
Ekologisesti kestävät toimintatavat paremmin markkinoituina olisivat omiaan lisäämään suomalaisten tuotteiden kysyntää kuluttajien ympäristötietoisuuden jatkuvasti lisääntyessä. Lisäksi perinteisten tuotteiden markkinoiden siirtyessä muualle yhä suurempi osa metsäteollisuuden tuloista pitäisi tulla korkean lisäarvon tuotteista.
Suomeen perustettu nanoselluloosakeskus on hyvä esimerkki tällaisesta puulle uutta kysyntää luovasta korkean teknologian tuotekehityksestä.
Erikoistumisen ja tuotekehityksen seurauksena saavutettava nykyistä laajempi tuotevalikoima hajauttaa metsäsektorin ja samalla myös koko kansantalouden riskejä. Yhdistettynä ympäristöarvoja kunnioittavaan toimintaan ja hyvään markkinointiin se takaa metsäsektorin työllistämille ihmisille tulevaisuuden taantumissa muutakin kuin pettuleipää pöytään.
ville.haltia@ptt.fi
|
