- Tiedotteet
- Kansantalous
PTT-ennuste: Kansantalous 2016 kevät
Suomen heikko talouskehitys jatkuu tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2016 bkt kasvaa PTT:n ennusteen mukaan 0,7 prosenttia ja vuonna 2017 1,0 prosenttia. Kasvu on viennin varassa, sillä tarpeellinen kustannuskilpailukyvyn parantaminen heikentää kotimaista ostovoimaa. Maailmantalouden vetoapu Suomelle ei kuitenkaan ole lisääntymässä.
Työllisyyden ja kulutuksen kasvun hidastuminen Yhdysvalloissa ja euroalueella heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä. Lisäksi öljyn hinnan lasku on ohi, joten öljyn halpeneminen ei enää paranna kotitalouksien reaalista ostovoimaa. Kiinan elvytystoimet, matala korkotaso ja maailmankaupan piristyminen pitävät kuitenkin maailmantalouden kasvua yllä.
Työllisyyden lasku taittuu kuluvana vuonna ja kääntyy hienoiseen kasvuun. Työllisyys kasvaa tänä ja ensi vuonna vain noin 10 000 henkilöä. Työttömyysaste pysyy alle 10 prosentin. Työllisyyden heikko kehitys ja inflaation käynnistyminen laskevat reaalituloja, joten kulutuksen kasvu jää vaisuksi vuonna 2017.
Suomessa on aikailtu talouden saamisessa euroaikaan, mistä maksetaan nyt hitaana kasvuna ja korkeana työttömyytenä. Työmarkkinaneuvotteluissa täytyy päästä ratkaisuihin, jotka parantavat kustannuskilpailukykyä ja takaavat pidemmällä aikavälillä nopeamman reagoinnin työvoiman ja viennin kysynnän muutoksiin.
Suomen pitkään jatkuneessa taantumassa aineettomien investointien vähentyminen yksityisellä sektorilla sekä leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat heikentäneet Suomen tulevan talouskasvun edellytyksiä. Vaikutukset tulevaisuuden tuotantopotentiaaliin voivat olla merkittäviä. Edessä ei kuitenkaan ole romahdus vaan hitaan kasvun aika, jos kehitys jatkuu nykyisellään. Rohkeilla uudistuksilla ja panostuksilla osaamiseen suunta voidaan kääntää.
Jos työmarkkinaneuvotteluissa päästään kasvumahdollisuuksia parantaviin ratkaisuihin, hallituksen olisi syytä lisätä kysyntää heti. Hallitus voisi toteuttaa veronalennuksia ja lisätä julkisia investointeja. EU:n finanssipolitiikan säännöt rajoittavat hallituksen liikkumavaraa, mutta väliaikainen investointien lisäys on mahdollista. Julkisen talouden alijäämä näyttäisi tulevina vuosina pääsevän kolmen prosentin alijäämärajan paremmalle puolelle, eivätkä järkevät investoinnit heikennä julkisen talouden tasapainoa pidemmällä aikavälillä.
Lisätietoja: ekonomisti Janne Huovari, p. 040 1648 141 ja vt. tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen, p. 040 1648 139. s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi
Linkki ennusteeseen: tästä
Liitteenä koko tiedote ml. ennustetaulukko sekä tiedotustilaisuuden esittelykalvot pdf-muodossa.
