”Kasvattaako lama alue-eroja?” Janne Huovari, 26.10.2009

                                            MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Maailman talouden laman kouriintuntuvin vaikutus on työpaikkojen häviäminen ja työttömyyden kasvu. Syyskuun tiedon mukaan koko maassa työpaikkoja oli hävinnyt noin 75 000 ja työttömiä oli noin 34 000 enemmän viime vuoteen verrattuna.

Vaikka luvut olivat hieman kesäkuukausia parempia, ei työllisyystilanne ole vielä kääntynyt paremmaksi. Päinvastoin tilanne luultavasti edelleen heikkenee pitkälle ensi vuoteen, sillä työllisyyden muutokset seuraavat tuotannon muutoksia noin puolen vuoden viiveellä eikä konkreettisia merkkejä tuotannon kasvusta ole vielä näkynyt.

Työllisyys on vähentynyt koko maassa, mutta kohteleeko lama maan eri osia eri tavalla? Suurimpia häviäjiä ovat ilman muuta olleet paikkakunnat, jotka ovat kokeneet suurten teollisuuslaitosten sulkemisia. Ylipäätään teollisuusvaltaiset alueet ovat kärsineet eniten.

Vaikka nykyinen lama alkoi rahoitusmarkkinakriisinä, levisi se nopeasti teollisuustuotannon lamaksi. Tuotanto onkin vähentynyt selvästi eniten teollisuudessa ja palvelut ovat selvinneet ainakin tähän asti vähemmällä. Tällä on myös vaikutusta sille, miten lama kohtelee eri alueita.

Teollisuuden ongelmat koskettavat pahiten pieniä kaupunkeja ja maaseutukuntia, sillä niissä teollisuuden tehdastyöpaikkojen osuus on suurempi kuin keskuksissa. Eniten teollisuustyöpaikkoja on pienissä kaupungeissa, mutta suomalainen maaseutukin on selvästi teollisuusvaltaisempaa kuin pääkaupunkiseutu.

Siitä huolimatta, että lama koettelee alueita eri tavalla, eivät alueiden erot yleensä kasva vielä tuotannon laskun aikana kovin paljon. Laskusta kärsivät kaikki alueet eikä uusia työpaikkoja synny mihinkään. Siten myöskään ihmiset eivät muuta työpaikkojen perässä. Aluerakenne muuttuu yleensä vasta kun uusi kasvu alkaa.

Yksi syy erojen kasvulle on se, että uudet työpaikat eivät suurelta osin synny samoille aloille kuin hävinneet työpaikat. Siten myös uusissa työpaikoissa tarvittava koulutus poikkeaa monesti menetettyjen työpaikkojen koulutustarpeesta. Sopeutuminen ja työllistyminen vaatisi siis osaamisen päivittämistä.

Mutta mihin? Minkälaista osaamista uusissa työpaikoissa tarvitaan? On vaikea ennakoida minkälaiselle osaamiselle on kysyntää omalla alueella uuden kasvun alkaessa. Ongelma on tietenkin sama kaikkialla, mutta erityisen vaikea se on pienillä alueilla, joissa työmarkkinat ovat ohuet.

Suurempien alueiden monipuoliset työmarkkinat tarjoavat sekä työnantajille että työntekijöille paremmat mahdollisuudet.

Suuremmalla alueella syntyvien työpaikkojen kirjo on suurempi, siten myös todennäköisyys löytää juuri oman alan töitä on parempi. Samoin uusia työpaikkoja syntyy keskuksiin ensin, koska juuri oikean koulutuksen omaavien työntekijöiden löytäminen niissä on helpompaa.

Alueen koon merkitys korostuukin nousun alkaessa. Kasvu alkanee suurista kaupungeista. Pienissä kaupungeissa ja maaseudulla työllisyystilanteen käännettä parempaan saadaan sen sijaan odottaa keskuksia kauemmin.

Janne Huovari