Kansainvälinen kauppa heiluttaa Suomenkin seutujen työmarkkinoita

Alueellisista työmarkkinoista puhuttaessa keskustelu urautuu usein sisäpoli-tiikkaan, vaikka esimerkiksi kansainvälisellä kaupalla on niihin alati kasva-va merkitys – Suomessakin. Näitä vaikutuksia tutkitaan PTT:ssä, ja ensim-mäisiä tuloksia on luvassa aluetalouden seminaarissamme 28. marraskuuta.

Alueellisista työmarkkinoista puhuttaessa keskustelu urautuu usein sisäpolitiikkaan, vaikka esimerkiksi kansainvälisellä kaupalla on niihin alati kasvava merkitys – Suomessakin. Näitä vaikutuksia tutkitaan PTT:ssä, ja ensimmäisiä tuloksia on luvassa aluetalouden seminaarissamme 28. marraskuuta.

 

 

Kiinasta tuli Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen joulukuussa 2001. Sen jälkeen on moni asia muuttunut: tuotantoa on siirretty länsimaista matalampien kustannusten perässä Kiinaan, ja aiemmin kotimaassa valmistettuja tavaroita tuodaan Kiinasta myyntiin. Kiinan-tuonti Suomeen kasvoi vuosina 2001-2007 yhteensä 300% – toisaalta kansainvälisen kaupan merkitys korostui Suomessakin erityisesti finanssikriisin aikaan Kiinan tuonnin pudotessa noin miljardilla eurolla.
Kansainvälisenkaupan lisääntymisen on sanottu aiheuttavan muun muassa työmarkkinoiden polarisoitumista, kun keskipalkkaiset työtehtävät vähenevät ja työntekijät kasaantuvat yhä enemmän osaamisen ääripäihin.
PTT:n ekonomisti Veera Holappa tutkii paraikaa, millaisia vaikutuksia Kiinan tuonnilla on ollut Suomen teollisuuden alueellisiin työmarkkinoihin. ”Tutustumalla edellisten vuosikymmenien tuontiin voimme päätellä, mikä merkitys sillä on ollut teollisuuden työllisyyteen eri seutukunnissa”, Holappa kertoo.
Nykyisin Kiinantuonnin arvo on vuosittain yli neljä miljardia euroa, ja käyrä on osoittanut viime vuodet taas ylöspäin. Vienti toiseen suuntaan ei ole kehittynyt lähelläkään samalla tavalla.

 

 

Alueiden ja toimialojen välillä eroja

Kansainvälisen kaupan viime vuosikymmenien muutosta on tutkittu Euroopassa tarkkaavaisesti. Myös marraskuun PTT-seminaarin pääpuhuja, saksalaisprofessori Jens Südekum on tutkinut ilmiön vaikutuksia työllisyyteen Saksassa.

Ulkomaisissa tutkimuksissa on saatu näyttöä negatiivisista vaikutuksista, mutta Suomen osalta Holappa ei vielä kiirehdi paljastamaan tutkimustuloksia. Tällä hetkellä hankkeessa pureudutaan kerättyyn aineistoon, ja ensimmäisiä maistiaisia on siis kohta luvassa. Holapan mukaan kansainvälisellä kaupalla on selvä merkitys myös alueellisiin työmarkkinoihin, mutta alueiden ja toimialojen välillä on eroja.

Holapan tutkimustyö on osa laajaa Suomen akatemian rahoittamaa hanketta Work, inequality and public policy – Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka. Hankkeessa on mukana 12 organisaatiota, jotka ovat vuodesta 2015 alkaen etsineet vastauksia kysymyksiin yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta.

Tutkimustiedon avulla kehitetään hyvinvointijärjestelmiä, rahoitusta ja tulojen uudelleenjakoa. Tavoitteena on myös tutkia työpaikkojen polarisaation ja epätyypillisten työsuhteiden kehityssuuntia ja seurauksia. Tutkimus on osa Holapan väitöskirjatyötä työmarkkinoiden muutoksista.

PTT:n aluetalouden seminaarissa on kansainvälisen kaupan lisäksi esityksiä mm. paikallisesta sopimisesta, ja työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta. Ilmoittaudu mukaan tästä.

 

Lisätietoja

Veera Holappa, 040 631 7217, veera.holappa@ptt.fi

Twitter: @VeeraHolappa