”Kaikki terveellinen onkin hyvää?” Tapani Yrjölä, 8.9.2008

                                                 MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Ruokakriisi, ruuan riittämättömyys ja liian korkea hinta heikoimmassa asemassa oleville ihmisille on saanut viimeisen vuoden aikana runsaasti täysin ansaittua huomiota. Tasan eivät kuitenkaan tässäkään tapauksessa käy onnen lahjat, sillä samaan aikaan maailmalla puhutaan jatkuvasti vakavammin äänensävyin länsimaisten ihmisten liikalihavuudesta ja sen aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle. Lisääntyvää huolta ihmisten ylipainosta on lisännyt ylipainoisten osuuden merkittävä kasvu monissa länsimaisissa yhteiskunnissa.

Kun vuonna 1990 Yhdysvalloissa liikalihavia oli 12 % väestöstä, vuonna 2004 vastaava osuus oli lähes kolmannes. Vaikka lihominen ei Euroopassa ole samanlainen ongelma kuin Yhdysvalloissa, ovat myös eurooppalaiset pulskistuneet selvästi viime vuosikymmeninä. Suomessa liikalihavien osuus väestöstä oli vuonna 1997 noin 10 % ja vuonna 2004 jo 14 %.

Liikalihavuus aiheuttaa yhteiskunnalle monia kustannuksia. Selvimmin kustannukset ovat havaittavissa sairaanhoito- ja lääkekustannusten kasvussa. Mutta runsas ylipaino myös esimerkiksi heikentää työn tuottavuutta ja lisää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen todennäköisyyttä.

Mitä asialle sitten voidaan tehdä? Ympäri läntistä maailmaa on selvitetty, mitkä tekijät lisäävät taipumusta liikalihavuuteen. Hyvin yleisesti on havaittu, että koulutus, ikä, sukupuoli ja asuinpaikka vaikuttavat ylipainoisuuteen selvästi. Kouluttamattomat vanhat syrjäisellä seudulla asuvat miehet ovat koulutettuja nuoria kaupunkilaisnaisia useammin ylipainoisia.

Sen lisäksi, että on selvitetty liikalihavuudelle altistavia tekijöitä, on pohdittu, miten ongelmaa voitaisiin helpottaa. Keinoiksi on esitetty erilaisten haittaverojen ja muiden maksujen soveltamista lihottaville ruuille sekä toisaalta on kasvisten tukemista. Myös erilaisia kansanvalistuskampanjoita on ehdotettu.

Yleensä terveyskasvatus koetaan maksuja ja tukia paremmaksi keinoksi. Meillä Suomessakin on hyviä kokemuksia ravitsemustietouden lisääntymisen kansanterveydellisistä vaikutuksista. Pelkät ohjeet eivät kuitenkaan aina riitä ja esimerkiksi limsa- ja karkkiautomaatteja rahdataan maailmanlaajuisesti pois kouluista lasten ylipaino-ongelmien takia.

Vaikka monet liikalihavuudelle altistavat tekijät tuntuvatkin itsestään selviltä, aihetta käsittelevässä italialaisessa tutkimuksessa on joku yllättäväkin havainto. Sen mukaan ylipainoiset eivät nimittäin suinkaan ole herkkusuita. Tutkimuksen mukaan nimittäin on sitä suurempi todennäköisyys olla liikalihava mitä vähemmän ruokaa valitessaan kiinnittää huomiota ruuan makuun. Olisiko terveyskasvatuksessa siis tarpeen korostaa paitsi ruuan terveellisyyttä myös sen hyvää makua?

tapani.yrjola@ptt.fi