Kaikille tehtävää riittää

Kuluttajista yhä suurempi osa haluaa tietää yhä enemmän ruuasta, mitä syö tai lapsilleen syöttää. Terveellisyys ja tuoreus ovat jo itsestään selviä kiinnostuksen kohteita. Yhä useampaa kiinnostaa myös se, miten ruoka on tuotettu. Eläinten olot ja tuotannon ympäristövaikutukset vaikuttavat kuluttajien valintoihin ruokakaupassa.

Kuluttajien kiinnostuksen herääminen muuhunkin kuin ruuan hintaan tuo uusia haasteita koko elintarvikeketjulle. Kuluttajille on tuotettava ruuan lisäksi myös tietoa. On kerrottava ruuan ominaisuuksista. On kerrottava, milloin kala on nostettu. On kerrottava, kuinka paljon lihamulli pääsi ulkoilemaan. Lyhyemmin sanottuna, on oltava avoimempia tai lisättävä ruokaketjun läpinäkyvyyttä.

Avoimuuden ja tiedonvälityksen lisääminen tarkoittaa tietenkin myös töiden lisääntymistä. Kenen kontolle tämä lisätyö kuuluu?

Monesti ajatellaan, että lisätiedon tarjoaminen kuluttajille on ensisijaisesti kaupan tehtävä. Kauppahan kuluttajien kanssa suoraan asioi, joten heillä on valmiit kanavat myös tiedon tuottamiseen. Toisaalta ajatellaan, että elintarviketeollisuuden pitäisi myös tarjota tietoa, sillä hehän sen kuluttajien syömän ruuan tuottavat.

Tätä työnjakoa on pohdittu kolmen kotimaisen tutkimuslaitoksen yhteisessä Vuorovaikutteinen ja vastuullinen elintarvikeketju -hankkeessa. On selvää, että kaupalla ja elintarviketeollisuudella on merkittävä roolinsa elintarvikeketjun avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisessä. Likikään koko vastuuta ei kuitenkaan voida mitenkään sysätä niiden kontolle.

Lisätietoa tarjoavan kuluttajan on osattava vaatia sitä tietoa, mitä hän haluaa saada. Tuottajien taas pitää tarjota kuluttajille mahdollisuuksia päästä tutustumaan tilansa arkeen, eli siihen, mitä ruuantuotanto käytännöntasolla on. Erilaiset kansalais- ja etujärjestöt sekä julkishallinto voivat tarjota kanavia tiedonvälittämiseen ja opastusta tuottajille siitä, mitä tietoa ja miten kuluttajat ovat vailla. Tutkijat selvittävät, miksei tietoa ole tarjolla ja mitä pitäisi tehdä, että sitä olisi tarjolla.

Ruokaketjun avoimuuden lisäämisestä on helppo nähdä olevan hyötyä monelle osapuolelle. Haittaa siitä on vaikea nähdä aiheutuvan kenellekään fiksusti toimivalle osapuolelle. Tekemistä riittää, ihan kaikille. Tartutaan siis toimeen ja tehdään ruokajärjestelmästämme entistäkin parempi!

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 25.11.2013