Juttu: Mitä Suomessa voitaisiin oppia Wienin asunto-osuuskunnista?

PTT:n liiketaloustutkijan mukaan asumisen kokonaisvaltaisuus ja tulevaisuuteen vahvasti luotaava ajattelu ovat keskeistä wieniläisosuuskunnille. Tärkeitä ovat laatu ja viihtyvyys, ei arvonnousu.

Wienin päärautatieaseman viereisellä Sonnwendviertelin alueella toteutetaan paikallisten asunto-osuuskuntien periaatteita: pihat ovat isoja ja kivijaloissa on paljon palveluja, kuten elokuvateatteri, päiväkoti ja kauppoja. (Kaikki jutun kuvat: Auli Heinävä.)

Asuminen ei ole vain asunto – wieniläiset hakevat osuuskunta-asumisesta viihtyvyyttä ja laatua

Asunto-osuuskunta on Suomessa harvinainen, mutta monissa Euroopan maissa yleinen asumisen järjestämistapa. Itävallan Wienissä kohoaa isoja asuinalueita osuuskuntapohjalta. Sikäläisessä mallissa asuntoa omistamalla ei pääse tienaamaan – eikä ole tarkoituskaan. PTT:n asunto-osuuskuntia koskevaa tutkimushanketta johtava liiketaloustutkija Heidi Forsström-Tuominen tutustui alkusyksyn ekskursiolla Wienissä toimiviin osuuskuntiin.

Yksi tutustumiskohteista oli Wien Süd, joka on Itävallan vanhimpia ja suurimpia asunto-osuuskuntia. Se hallinnoi yli 17 000:ta asuntoa.

"Kyseessä on ammattimaisesti johdettu osuuskunta, jolla on omaa henkilökuntaa. He ovat ylpeitä innovaatioistaan, arkkitehtuuristaan ja asukkaille tarjoamistaan palveluista, kuten talojen katoilla olevista uima-altaista", Forsström-Tuominen kertoo.

Esimerkiksi talojen auloissa on kosketusnäyttöjä, joista voi varata vaikka illan saunavuoron.

Leimallinen piirre wieniläisessä mallissa on kokonaisvaltainen ajattelu – asuminen ei ole vain asunto. Työ ja muu elämä halutaan niveltää asumiseen. Suuret piha-alueet ja sisäpihat ovat tyypillisiä, ja kivijaloissa on kosolti toimintaa: kauppoja, terveys- ja liikuntapalveluja, päiväkoteja.

Joissain kohteissa työpaikat rakentuvat asuntojen läheisyyteen, ja Wien Südillä on myös sukupolviasumiseen tarkoitettuja kohteita. Asukkaat ovat osuuskunnan jäseniä, ja hallinnossa on ammattimaisesti johdetuille osuuskunnille tyypilliset hallintoelimet ja jäsendemokratia. Asukkailla on runsaasti vaikutusmahdollisuuksia muun muassa siihen, mitä palveluita taloon ja alueelle tulee.

Sonnwendviertel

Asumisella ei ole tarkoitus netota

Eurooppalaisissa asunto-osuuskunnissa on tavallisesti sekä hallintaoikeusasuntoja että vuokra-asuntoja. Wienissä vuokramalli on yleisempi.

Hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että asukas maksaa ensin tietyn prosenttiosuuden asunnostaan ja saa oikeuden asua siinä. Sen lisäksi maksetaan kuukausivastiketta. Vuokra-asunnossa asukas maksaa vuokraa asumisestaan, ja usein malliin kuuluu myös jonkinlainen takuumaksu tai jäsenmaksu.

"Tältä osin malli muistuttaa hieman suomalaista asumisoikeusjärjestelmää, muttei ole sama organisointinsa ja hallinnointinsa suhteen."

Suomalaiseen systeemiin tottuneelle Wienin koulukunnan mallissa onkin iso ero. Asunnolla ei ole tarkoitus tienata. Sen sijaan, että asuinvuosien myötä asunnon arvo nousisi, vähennetään hallintaoikeudesta maksetusta osuudesta vuosittain arvonalenema.

"Tarkoitus ei ole, että asukas hyötyy silloin, kun hän lähtee asunnosta pois, vaan hyöty kertyy koko sinä aikana, kun hän asuu siinä. Olennaista on asumisen laatu, palvelut ja viihtyvyys."

Fakta: Asunto-osuuskunnat Suomessa

– Suomessa asunto-osuuskunta on verrattain harvinainen asumismuoto.

– Osuuskunnat ovat yleensä olleet varsin pieniä.

– Aikaisemmin osuuskunnissa ei myöskään huomioitu asuntojen hinnannousua. Nykyään asunto-osuuskunta-asunnot voivat olla markkinahintaisia.

– Osuuskuntia on sittemmin muutettu asunto-osakeyhtiöiksi.

– Euroopassa osuuskuntamalli on yleinen, ja sitä on toteutettu hyvin suuressakin mittakaavassa.

Wienistä voi ottaa oppia Suomeenkin

Ulkomaisia asumismuotoja ihmetellessä kannattaa pitää mielessä, että asumisen tavat ovat aina erittäin historia- ja yhteiskuntasidonnaisia. Meille tuttu asunto-osakeyhtiömalli on kansainvälisesti katsottuna ainutlaatuinen.

"Siksi mitään malleja ei voi suoraan siirtää maasta toiseen, mutta voidaan tarkastella, voisiko niitä tai joitakin niiden elementtejä soveltaa."

PTT:n hankkeessa on tarkoitus selvittää, voisiko osuuskuntamallilla ratkaista sellaisia suomalaisen asumisen kysymyksiä, joihin muut mallimme eivät veny nyky-ympäristössä, tai voisiko muiden maiden osuuskuntaratkaisujen pohjalta kehittää jo olemassa olevia malleja.

Esimerkiksi Ruotsissa on paikoin muutettu vuokra-asuntoja osuuskunniksi.

"Yksi Wienin oppi voisi olla tuo asumisen kokonaisvaltaisuus ja tulevaisuuteen vahvasti luotaava ajattelu", Forsström-Tuominen pohtii.

Fakta: PTT tutkii osuuskunta-asumista

– Kesällä 2016 alkaneessa PTT:n tutkimushankkeessa selvitetään asunto-osuuskuntarakentamisen nykytilaa ja tulevaisuuden sovelluksia.

– Siinä kartoitetaan osuuskunta-asumisen kansainvälistä kokemuksia, asumismuodon tarpeita ja mahdollisuuksia sekä tarpeen mukaan muodostetaan uusi asunto-osuuskuntamalli.

– Hankkeen rahoittajina ovat RAKLI ry, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Ympäristöministeriö, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen kaupungit, MAL-verkosto ja Pellervo-Seura.

– Hanke valmistuu marraskuussa 2016.

Nordbahnhofin asuinalue Wienissä.