Juttu: ”Luen, lasken ja kirjoitan” – asuntomarkkinoiden ennuste ei synny yksinomaan numeroista

PTT:n asuntomarkkinaennusteen projektipäällikkö Antti Kekäläinen kertoo, miten ennuste syntyy, kuinka hyvin se osuu - ja antaa pari neuvoa asuntokaupoille

Asuntojen ja vuokrien hintakehitystä arvioiva PTT:n asuntomarkkinaennuste syntyy tilastojen ja havainnoinnin yhteispelillä, kertoo ennusteen projektipäällikkö Antti Kekäläinen. Hänet vakinaistettiin ekonomistiksi kansantalouden tutkimusryhmään joulukuun alussa. Seuraava asuntoennuste julkistetaan heti ensi vuoden alussa.

PTT:n ennusteilla on tavannut olla mainio osumatarkkuus, eikä asuntoennuste tee poikkeusta. Tälle vuodelle se esimerkiksi ennusti vapaarahoitteisille neliövuokrille 3,0 prosentin nousua, ja toteutunut lukema on vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen perusteella vähän yli kolmen luokkaa. Lopullisia arvioita päästään tekemään vasta alkuvuonna 2017.

Talousennusteet ja ennustetyö ovat syksyn aikana olleet paljon esillä muun muassa ja Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden  laajojen juttujen myötä. Miten PTT:n asuntoennuste syntyy?

"Ennusteen teko lähtee menneen kehityksen ja nykytilanteen tarkastelusta ja tiedonkeruusta. Tarkastellaan muun muassa sitä, miten tulotaso ja työttömyys kehittyvät, millaiset korot ovat, mitä EKP ja pankit tekevät ja miten eri epävarmuustekijät vaikuttavat", Antti Kekäläinen kertoo.

Tarkastelun alla ovat niin ikään rakentamisen kehittyminen, tonttikaupat ja väestöliikkeet. PTT:n tämän syksyn kansantalousennustehan arvioi, että rakentamisen kasvu jatkuu myös ensi vuonna.

Mallin luvut antavat vasta pohjan

PTT:llä on asuntomarkkinoista oma malli, joka kuvaa hintojen kehitystä. Sen tuottamat luvut ovat kuitenkin vain pohjana lopulliselle arviolle.

"Prosessi on sellainen, että malli antaa tietyn tuloksen, mutta sitä muokataan sen mukaan, millainen kuva ekonomisteilla tilanteesta on."

Uusi asuntoennuste julkistetaan tammikuun puolivälissä. Kekäläinen muistuttaa, että ennuste on alueellinen, eli siinä ennustetaan useiden kaupunkien tilannetta eri puolilla maata. Joka vuosi ennusteessa on lisäksi jokin ajankohtainen erikoisteema – 2016 se oli turvapaikanhakijoiden vaikutus asuntomarkkinoihin.

Uuden ennusteen teema pysyy salaisuutena vielä muutaman viikon.

Asuntomarkkinat eivät ole Kekäläisen ainut erityisala ekonomistin työssä. Hän on mukana kansantalousennusteen laatimisessa, ja hän on tutkinut muun muassa julkista taloutta ja maahanmuuttajien työuria, josta aiheesta PTT teki syksyllä selvityksen Eläketurvakeskuksen kanssa.

Kekäläinen saa usein vastata kysymykseen siitä, miten tällaisia tutkimuksia oikein tehdään, joten vastauskin on valmiina:

"Luen, lasken ja kirjoitan."

"Työ on sekä numeroiden että tutkimuskirjallisuuden kanssa painimista. Jos katsotaan vaikka maahanmuuttajien työurien tutkimista, niin ensin tutkimuskirjallisuudesta selvitetään, millaisia teorioita aiheesta on jo olemassa. Sitten tarkastellaan, mitä muut tutkijat ovat empiirisissä tutkimuksissa asiasta havainneet. Sitten on oma aineisto, eli jokin tilastoaineisto, johon sovelletaan sopivaa mallia."

Aihepiiristä riippumatta tavoite on aina sama: tuottaa tutkittua tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Tarkkaile tätä asuntomarkkinoilla

PTT:n asuntomarkkinaennusteesta vastaava ekonomisti Antti Kekäläinen neuvoo, että asuntomarkkinoita seuraavan kuluttajan kannattaa pitää silmällä etenkin lainakorkoja, marginaaleja sekä muita lainaehtoja.

"Korot ovat olleet matalalla pitkään, mutta siihen ei kannata tulevaisuuttaan pitkälle perustaa. Jos korko nousee vaikkapa 5-6 prosenttiin ja lainasumma on suuri, nousevat hoitokulut korkeiksi."

Toisaalta on hyvä miettiä jo sitäkin, mikä on omalta kannalta järkevin asumismuoto, vuokralla vai omistusasunnossa.

Sijoitusasuntoa pohtivan on syytä katsella kasvukeskusten suuntaan. Kekäläisen mukaan se, minkätyyppinen asunto on hyvä kohde vuokratuottoa ajatellen, vaihtelee kaupungeittain.

Fakta: PTT:n ennustetyö on monesti palkittua

– PTT julkaisee vuosittain useita talouden eri osa-alueita tarkastelevia talousennusteita.

– Keväisin ja syksyisin julkistetaan kansantalouden ennuste, maa- ja elintarviketalouden ennuste sekä metsäsektorin ennuste. Ne ennustavat kuluvan vuoden ja seuraavan vuoden kehitystä.

– Vuoden alussa julkistetaan asuntomarkkinaennuste, joka tarkastelee alkavan vuoden kehitystä asuntojen hinnoissa, vuokrissa ja ara-vuokrissa.

– PTT:n kansantalousennuste on voittanut vuosittaisen talousennustajakilpailun vuosina 2001, 2002, 2011 ja 2015. Palkinto on jaettu 19 kertaa, ja kilpailussa on mukana 10 talousennustajatahoa, kuten tutkimuslaitoksia ja pankkeja.

– Ennusteet ovat luettavissa PTT:n sivuilla http://www.ptt.fi/ennuste.html