- Metsäala
- Ruokamarkkinat
- PTT Raportteja
Kosenius, A-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. ja Saastamoinen O. 2013. Ekosysteemipalveluiden arvo? Esimerkkejä ja kokemuksia Suomen metsistä, soista, maatalousmaista ja sisävesistä. PTT raportteja 244. 102 s. ISBN 978-952-224-143-6 (painettu), ISBN 978-952-224-144-31 (PDF), ISSN 1456-3215 (painettu), ISSN 1796-4776 (PDF). (In English)
Tiivistelmä: Ekosysteemipalvelut ovat aineettomia ja aineellisia hyötyjä, joista ihmiset saavat hyvinvointia niin taloudellisessa kuin ei-taloudellisessa mielessä. Metsät, suot, pellot ja sisävedet tuottavat erikseen ja yhdessä lukemattomia ekosysteemipalveluita yhteiskunnalle. Osalla ekosysteemipalveluista, esimerkiksi vehnällä, tukkipuulla tai energiaturpeella, on markkinoilla määräytyvä taloudellinen arvo. Osasta ekosysteemipalveluita taas voi nauttia ilmaiseksi, esimerkiksi maisemasta tai virkistysmahdollisuuksista. Osa vaikuttaa toisen palvelun tuottamiseen, esimerkiksi pölytyspalvelu tai veden puhdistaminen. Taloustieteelliset arvottamismenetelmät tuovat ilmaisten ja itsestään selvänä pidettyjen palveluiden rahamääräisen arvon esille, jotta tietyn hankkeen tai politiikan yhteismitallisia hyötyjä ja kustannuksia voidaan tarkastella yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin kehikossa. Rahamääräisten arvioiden luotettavuus heikkenee, jos hanke voi merkittävästi heikentää luonnon kykyä vastata muutoksiin (ns. resilienssi), tai arvo riippuu suuresti ekosysteemin nykytilasta. Pitkän ajan päästä toteutuvien vaikutusten ennustaminen ja niiden taloudellinen arvottaminen on vaikeaa. Taloudellinen arvottaminen pelkistää ekosysteemipalveluiden arvon yhteen rahasummaan tai vaihteluväliin, ja tuottaa tietoa eri ekosysteemipalveluiden arvostuksen taustalla olevista tekijöistä. Ei-taloudellinen arvottaminen taas hahmottaa ja arvottaa hankkeen ulottuvuuksia – ekologisia, sosio-kulttuurisia ja taloudellisia – ja niiden painotuksia. Ekosysteemipalveluiden arvottaminen, niin taloudellinen kuin ei-taloudellinen, tuo tietoa eri kohderyhmien näkemyksistä ja hankkeiden hyötyjen kohdentumisesta luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelun tueksi. Suomessa on arvotettu melko kattavasti metsiin ja vesistöihin liittyviä ekosysteemipalveluita. Useimmiten tutkimuksissa arvostus liittyy johonkin tiettyyn suunnitelmaan tai politiikkaan, eikä vaikutuksia ajassa ja paikassa ole käsitelty. Arvojen yleistäminen toiseen kohteeseen on harkittava tapauskohtaisesti. Tulevaisuudessa tarvittaisiin integroidumpaa ekosysteemipalveluiden arvottamista esimerkiksi arvioimaan yhtä politiikkaa tai hanketta monien eri ekosysteemien kannalta samanaikaisesti. Myös taloudellisten ja ei-taloudellisten arvottamismenetelmien käyttö rinnakkain saman tapauksen selvittämisessä tuottaisi hyödyllisellä tavalla monipuolista tietoa.
Avainsanat: ekosysteemipalvelut, arvottaminen, metsät, suot, pellot, sisävedet
Kosenius, A-K., Haltia, E., Horne, P., Kniivilä, M. and Saastamoinen O. 2013. Value of ecosystem services? Examples and experiences on forests, peatlands, agricultural lands, and freshwaters in Finland. PTT Reports 244. 102 p. ISBN 978-952-224-143-6 (printed), ISBN 978-952-224-144-3 (PDF), ISSN 1456-3215 (printed), ISSN 1796-4776 (PDF)
Abstract: Ecosystem services are material or immaterial benefits that produce wellbeing for the society – either in economic or non-economic terms. Forests, peatlands, agricultural lands, and inland waters alltogether provide many ecosystem services for the society. While some ecosystem services, such as wheat, timber, and peat, have a market value, other services can be enjoyed without charge, such as beautiful scenery, or they contribute to the supply of another service, such as pollination or water purification. Valuation of ecosystem services with economic methods brings up the monetary value of services free of charge. Making costs and benefits commensurable allows for the application of the cost-benefit analysis of plans and policies. Economic estimates are less reliable if the plan substantially reduces the nature’s ability to respond to environmental changes (resilience) or the value depends strongly on the current state of the ecosystem. Economic valuation approach expresses the value in one monetary measure or in range, while non-economic valuation methods keep separate the ecological, socio-cultural, and economic dimensions of the value. Both economic and non-economic valuation produces information for the planning of sustainable use of natural resources by revealing the viewpoints of different stakeholders and the distribution of the benefits of the actions. Valuation helps in assessing how the forms of use of an ecosystem and changes in forms affect the gained societal benefits. The valuation studies conducted in Finland cover a large range of forest and water related ecosystem services. The studies and their results are always tied to a certain well-specified policy and the generalizability and applicability to other situations is case dependent. Usually the studies are related to only one ecosystem and one service and spatial and temporal issues are not handled. In the future, a more integrated approach to valuation would be needed, for instance, to assess one policy or plan from the viewpoint of many ecosystems. Also the coexistence of the services should be better considered. Furthermore, the simultaneous application of economic and non-economic methods to assess the same policy or plan would bring usable and comprehensive information on the related values and beneficiaries.
Keywords: ecosystem services, valuation methods, forests, peatlands, agricultural lands, inland waters
