- Kansantalous
- PTT Työpapereita
Valonen, M., Huovari, J., Sajeva, M., Alimov, N.,. 2021. PTT työpapereita 204 Turvetoimialan aluetalousvaikutukset
Tiivistelmä
Hankkeessa selvitettiin turvetoimialan vaikutuksia Suomen kansantalouteen sekä maa- ja seutukuntien aluetalouteen. Selvityksessä määritetyt vaikutukset koskevat turvetoimialaa kokonaisuutena. Vaikutukset määritettiin vuodelle 2019 ja tarkasteltiin seurauksia jos turpeen tuotanto vähenisi vuoden 2019 määrästä 50 prosenttia ja 75 prosenttia. Välittömien vaikutusten määrittely perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin turpeen noston toimialalta ja välilliset määritettiin panos-tuotos menetelmällä. Vuonna 2019 turvetoimialan tuotannon bruttoarvo oli puoli miljardia euroa ja työllisyys 1 400 henkilötyövuotta. Koko tuotantoketjussa toimiala työllisti 2 300 henkilötyövuotta. Suhteessa alueen kokoon ylivoimaisesti suurin merkitys turvetoimialalla oli maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ja seutukunnista Luoteis-Pirkanmaalla ja Haapavesi-Siikalatvalla. Etelä-Pohjanmaalla toimialan osuus kaikista maakunnan yritysten työllisistä oli reilut 0,3 prosenttia. Luoteis-Pirkanmaalla ja Haapavesi-Siikalatvalla turvetoimiala muodosti noin kaksi prosenttia alueen yritysten työllisistä ja noin kolme prosenttia jalostusarvosta. Yksinkertaisella mallinnuksella tarkasteltuna turpeen käytön puolittuessa valtakunnan tasolla välittömien ja välillisten työllisten määrä vähenee 1 250 henkilötyövuotta. Sekä Pohjois- että Etelä-Pohjanmaalla työllisten välitön ja välillinen henkilötyövuosien määrä laskee arviolta reilut 200 henkilötyövuotta. Koko kansantalouden tasolla turve korvautuu muilla energianlähteillä ja tuotanto korvautuu ajan myötä muulla tuotannolla. Paikallistasolla näin ei välttämättä ole, sillä muussa tuotannossa syntyvät työpaikat voivat hyvin sijainta muilla alueilla. Lisäksi paikallistasolla tuotannon vähenemisen aiheuttama kysynnän väheneminen voi myös vahvistaa työpaikkojen häviämistä alueellisesti, kun turpeen tuotannon työpaikkojen poistuminen vähentää kysyntää myös alueen palveluille ja heikentää julkisten palveluiden rahoituspohjaa.
Asiasanat: turve, energia, turvetoimiala, aluetalous, työllisyys
Abstract
This study examined the national and regional economic effects of the peat industry for the year 2019. In addition, it investigated how a 50 and 75 percent decrease in peat production would alter the economic effects. The direct effects were based on the statistics of Statistic Finland and the indirect on input-output analysis. In the year 2019 the gross value of the peat industry was 0,5 billion and it employed 1 400 full-time equivalents. In the whole production chain it employed 2 300 full-time equivalents. In proportion to the size of the regional economy the peat industry was the most important for the region of South Ostrobothnia and the sub-region of Luoteis-Pirkanmaa and Haapavesi-Siikalatva. In South-Ostrobothnia the peat industry accounted for 0,3 percent of the employees of all the companies in the region, whereas in Luoteis-Pirkanmaa and Haapavesi-Siikalatva the share was approximately two percent. According to a simple model, a 50 percent reduction in peat production would decrease employment in the production chain by 1 250 full-time equivalents. In the regions of North-Ostrobothnia and South-Ostrobothnia the employment would decrease by a tad over 200 full-time equivalents. At the level of the national economy peat will be substituted by other energy sources and peat production by other production. At the regional level this might not be the case, as the jobs in other production can be situated in other regions. Additionally at the regional level the reduction in demand can intensify the loss of jobs, which in turn decreases the demand for the services of the regional service industry. Thus, weakening the ability to fund public services.
Keywords: peat, energy, peat industry, regional economy, employment
