220. Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

Pasi Holm. TIE- JA LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUKSEEN LISÄÄ JOUSTAVUUTTA: SOVELTUISIVATKO TIE- JA LIIKENNERAHASTOT SUOMEEN? Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja 220. ISBN 978-952-224-039-2, ISSN 1796-4776.

Tässä raportissa on käsitelty tie- ja liikennerahastojen soveltuvuutta Suomeen. Budjetin ulkopuolinen tie- ja liikennerahaston avulla voitaisiin toteuttaa tavoitetta tasaisesta ja pitkäjänteisestä liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta. Rahaston avulla voitaisiin saavuttaa tie- ja liikenneinvestointien nopean toteuttamisen kautta syntyviä kansantaloudellisia hyötyjä.

Jo nykyistä kehys- ja budjettimenettelyä uudistamalla, olisi mahdollista saavuttaa monia rahastolla tavoiteltuja hyötyjä. Hankkeiden joustavaa etenemistä voitaisiin parantaa sillä, että monivuotisten tie- ja liikennehankkeiden talousarviomomentit muutettaisiin arviomäärärahasta siirtomäärärahaksi. Suuria tie- ja liikenneinvestointeja olisi syytä jaksottaa hankkeiden rakentamista pidemmälle aikavälille. Malleina voisivat olla jaksotetun kehyksen käyttöönotto, valtion sisäisillä lainavaltuuksilla toimivan valtion ”Infra oy” perustaminen tai etukäteissäästämistä edellyttävän pitkäaikaisten siirtomäärärahojen käyttöönotto tie- ja liikenneinvestointeja koskeville talousarviomomenteille.

Elinkaarimallien ja merkittävien kaivoshankkeiden liikennejärjestelyiden rahoittamisessa kannattaisi hyödyntää valtion ja yksityisten kumppanuusmalleja. Valtion ”Infra oy:n” perustaminen toisi huomattavat säästöt valtion menoihin. Valtion alijäämärajoitetta ja velkaantumisrajoitetta vastaava poliittisesti sitova päätössääntö jälkikäteisten rahoitusratkaisujen käytölle olisi kirjattava hallitusohjelmaan tai hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon.

Liikenteen käyttömaksut ovat edellytys budjetin ulkopuoliselle tie- ja liikennerahastolle. Aikaan, paikkaan, ajoneuvon päästöihin ja ajoneuvotyypin mukaan porrastetut kilometriperusteiset käyttömaksut olisi korvamerkittävä ainakin osittain alueellisesti ja toiminnallisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen. Käyttömaksuista päätettäessä tarvittaisiin kokonaisvaltainen tarkastelu liikenteestä perittäviin veroihin. Käyttömaksujen käyttöönotto ei saisi lisätä liike-elämän kustannuksia. Myöskään muiden tienkäyttäjien kustannukset eivät saisi nousta kohtuuttomasti.

Avainsanat: Tie- ja liikenneinvestointien rahoitus, tie- ja liikennerahasto