271. Suomen metsäkeskuksen metsänomistajiin kohdistuvan neuvontatyön vaikuttavuus osana Kansallisen metsästrategian toteutusta (KASVA)

Marjo Maidell, Laura Aalto, Paula Horne, Peetu Keskinen, 2021 PTT Raportteja 271. Suomen metsäkeskuksen metsänomistajiin kohdistuvan neuvontatyön vaikuttavuus osana Kansallisen metsästrategian toteutusta (KASVA)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Metsäkeskuksen hoitoindeksi- ja luonnonhoito-asiakassalkuissa toteutetun neuvonnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuutta tarkasteltiin prosessilähtöisesti eli vertaamalla neuvonnalle asetettuja tavoitteita kohderyhmässä aikaansaatuun muutokseen. Muutoksen tarkastelussa hyödynnettiin kontrolliryhmää. Tämän tutkimuksen rinnalla toteutettiin erillinen, Metsäkeskuksen yritysneuvonnan ja koulutustoiminnan vaikuttavuutta tarkastellut hanke.

Kerätyn kyselyaineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että Metsäkeskuksen hoitoindeksi-salkussa toteutetun metsänomistajaneuvonnan vaikutukset olivat pitkälti tavoitteiden mukaista: neuvottujen ajattelua ja toimintaa aktivoivaa. Vaikutukset näkyivät etenkin Metsään.fi-palvelun käytön sekä vapaaehtoisen suojelun edistämisessä sekä metsänhoitotöiden ja hakkuiden toteuttamiseen liittyvän kiinnostuksen heräämisessä. Metsänhoitotöiden ja hakkuiden toteuttamisessa ei neuvottujen ja kontrolliryhmän välillä ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevää eroa. Myös neuvonnan vaikutus talousmetsien luonnonhoidon edistämisessä oli epävarmempi. 

Vain noin puolet hoitoindeksi-salkussa neuvotuista metsänomistajista muisti saaneensa Metsäkeskuksen neuvontaa. Lähes kaikki heistä kokivat neuvonnan olleen hyödyllistä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että neuvojat pystyvät pääsääntöisesti tarjoamaan kokonaisvaltaista palvelua sekä metsänhoidossa, hakkuissa että vapaaehtoisen suojelun edistämisessä. Eniten epävarmuutta liittyi siihen, oliko neuvonta tarjonnut vaihtoehtoja metsien käsittelyyn ja 
konkretisoinut toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. 

Hankkeen aikana esiin nousseet kehitysehdotukset keskittyivät neuvontatapahtuman valmisteluun, sen sisältöön ja työkaluihin sekä seurantaan. Nämä käsittelivät esimerkiksi neuvonnan ohjeistuksen hiomista sekä toimivaksi todettujen toimintatapojen systemaattista jakamisen neuvojien kesken. Neuvonnan digitaalisten työkalujen kehitykseen kannattaa jatkossa panostaa. Seurantaa voisi raportointityökalujen kehityksen myötä kehittää koskemaan neuvonnan eri 
toteutustapojen vaikutuksia, jonka rinnalla olisi hyödyllistä tarkastella toteutustapoihin kuluvaa työaikaa. Ympäristötukea koskien neuvonnan suunnittelussa tulee seurata markkinoilla toimivien palveluntarjoajien määrää.

Metsäkeskuksen käyttämät mittarit hoitoindeksi-salkussa tehtävän metsänomistajaneuvonnan seurannassa vastaavat suurilta osin neuvonnan tavoitteita. Nykyisin käytössä olevien mittareiden tarkentamiseen ja täydentämiseen esitettiin kuitenkin ehdotuksia. Neuvonnan tavoitteiden monipuolistuminen asettaa haasteita soveltuvien mittareiden kehittämiselle, esimerkiksi talousmetsien luonnonhoitoa koskien. Luonnonhoito-asiakassalkussa on suositeltavaa kehittää uusia mittareita tämänhetkisten, tuotoksiin ja asiakaspalautteeseen keskittyvien mittareiden rinnalle. Jatkossa mittareihin liittyvässä kehitystyössä kannattaa huomioida neuvonnan pääasiallinen tavoite herättää kiinnostus ja aktivoida: tätä voisi seurata esimerkiksi verkkomateriaalien käytön seurannan kautta.

Tutustu hankkeen raportin tiivistävään infograafiin täällä.