263. Suomen malli metsätietojen hyödyntämisessä – Metsään.fi verkkosivujen tausta, toteutus ja tulevaisuuden näkymät

Yhteenveto 
Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkosivujen taustaa, tavoitteita ja toteutusta sekä arvioida sen kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Metsään.fi-verkkosivujen sisältämä Metsään.fi-palvelu on metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden maksuton asiointipalvelu, jonka tavoitteena on tukea metsänomistajien aktiivista päätöksentekoa tarjoamalla mm. metsävaratietoja ja karttoja metsätilasta, helpottaa metsäasioiden hoitamista sähköisen asioinnin palveluiden kautta ja toimia alustana metsäpalveluiden tarjoamiselle.

Metsään.fi-palvelun lisäksi verkkosivuihin kuuluvat avoimen metsätiedon palvelut, jotka tarjoavat käyttäjilleen henkilötiedoista irrotettua valtakunnallista metsävaratietoa. Yksityismetsät ovat avainasemassa metsiin pohjautuvan perinteisen ja uuden biotalouden raaka-ainelähteinä. Puuraaka-aineen lisäksi metsät tuottavat keräilytuotteita, virkistäytymismahdollisuuksia ja muita ekosysteemipalveluita. Yksityismetsät kattavat noin 60 prosenttia metsämaasta, mutta noin 80 prosenttia metsäteollisuuden käyttämästä kotimaisesta raakapuusta. Metsäteollisuuden tuotannon arvo on 2,1 miljardia euroa eli noin viidennes Suomen koko teollisuuden tuotannon arvosta. Metsäteollisuuden vienti oli vuonna 2017 arvoltaan noin 12 miljardia euroa, mikä kattaa koko tavaraviennistä viidesosan. Metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudelle on näin ollen suuri. Metsään.fi-verkkosivujen perustana on metsävaratieto, jota on kerätty kaukokartoituksella vuodesta 2011 alkaen.

Metsätietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi metsien ja metsätalouden alueellisessa suunnittelussa, puuston käyttömahdollisuuksien arvioinnin tukena ja yleisesti metsäelinkeinojen kehittämisessä. Tällä hetkellä metsävaratiedot kattavat lähes 90 prosenttia yksityismetsien metsätalousmaan pinta-alasta.  
 
Metsään.fi-palvelu avattiin 2012 marraskuussa ensin maksullisena versiona, ja se muuttui maksuttomaksi metsänomistajille vuonna 2015. Vuoden 2018 lopussa palveluun oli kirjautunut noin 110 000 metsänomistajaa. Palvelua käyttävät metsänomistajat omistavat keskimääräistä suurempia metsätiloja. Metsään.fi-palvelun käytön aktiivisuutta lisäsi erityisesti se, että metsänomistaja koki palvelussa esitetyt toimenpide-ehdotukset omien tavoitteidensa mukaisiksi.

Metsään.fi-palvelussa olevien tavoitekysymysten vastaajista 87 prosentille puuntuotanto oli tärkeä tai erittäin tärkeä metsänomistamisen tavoite. Toisaalta valtaosa metsänomistajista arvosti myös luonto- ja virkistysarvoja sekä maisemaa, ja noin kolmannes käyttäjistä arvosti metsästysmahdollisuuksia.

Metsään.fi-verkkosivujen metsäsektorille tuomissa hyödyissä korostuu avoin metsävaratieto, joka mahdollistaa kustannussäästöjä ja uudenlaista liiketoimintaa sekä metsänomistajille että toimijoille. Metsänomistajien palvelusta saamista hyödyistä keskeisiä ovat mahdollisuus hoitaa metsäasioita riippumatta ajankohdasta ja paikasta sekä palvelun maksuttomuus. Toimijat korostavat avoimen metsävaratiedon roolia kustannustehokkaassa toiminnassa. Se nopeuttaa maastossa tehtävää metsä- ja leimikkosuunnittelua ja tila-arviointien tekoa, sekä mahdollistaa kohdennetun asiakashankinnan.  Verkkosivujen tulevan kehittämisen kannalta keskeinen haaste on monien eri tietolähteiden integroiminen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa metsänomistajille ja toimijoille kaikki metsä- ja luontotiedot samanaikaisesti. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousevat sekä toimijoiden että metsänomistajien näkökulmasta metsävaratiedon ajantasaisuuden ja laadun parantaminen.

Julkisin varoin ylläpidettävälle palvelulle on olennaista, että se koetaan tarpeelliseksi ja sitä käytetään. Vuoden 2018 lopussa kirjautuneita oli jo yli 100 000 metsänomistajaa. Tämä on noin kolmannes yli kahden hehtaarin metsätiloista. Palvelu koetaan metsänomistajien ja alan muiden toimijoiden keskuudessa monella tavalla hyödylliseksi, mutta kehittämiskohteitakin löytyy. Palvelun tulevaisuuden käytön ja hyödyllisyyden kannalta onkin tärkeää kehittää palvelua ja sen sisältöjä jatkuvasti.